Oulu-Petroskoi Tartuntatautitilanne Venäjän lähialueilla on jälleen vaikeutumassa muutaman rauhallisemman vuoden jälkeen. Suomalaisittain suurin uhka liittyy hiv/aidsiin.
Tartutantapauksia on Murmanskin ja Pietarin välisellä raja-alueella varovaisestikin arvioiden noin 30 000. Todellinen määrä voi olla kuitenkin jopa kolminkertainen.
Synkimpiä seutuja ovat suomalaisten bensa-, votka- ja seksituristien suosimat rajakaupungit Kostamus, Sortavala ja Viipuri.
Vaara vaanii myös Murmanskissa, Petroskoissa ja Pietarissa.
Välillä jo taltutetuksi luultu tuberkuloosi on myös lisääntynyt. Tauti leviää erityisesti syrjäytyneiden ja vähäosaisten parissa. Heidän määränsä kasvaa varsinkin Karjalan tasavallassa, mutta myös muualla rajaseudulla.
Suomen uutta sosiaali- ja terveydenhuollon lähialuestrategiaa ulkoministeriön toimeksiannosta valmistellut sosiaalineuvos Elli Aaltonen Itä-Suomen lääninhallituksesta pelkää tartuntojen leviävän myös Suomeen.
Aaltonen sanoo olevansa suorastaan hämmästynyt mikäli hiv saadaan pidettyä kurissa Suomessa lähivuosina.
"Voimme vain toivoa että epidemia ei näy meillä vahvempana kuin se nyt on. Hiv ei tunne rajoja", hän sanoo.
Tartuntatautien lisäksi huumeet ovat entistä vakavampi uhka ja riski rajaseuduilla. Pelkästään Karjalan tasavallassa huumeiden käyttäjiä arvioidaan olevan noin 7 000 eli yksi prosentti koko väestöstä. Pietarissa huumeita käyttää säännöllisesti yli 200 000 ihmistä, suurin osa nuoria.
Lähialueilla huumeiden käyttö ja myynti keskittyvät samoille paikkakunnille kuin hiv/aids - ja suomalaisturismi.
Tartuntatautien ehkäisy ja hoito sekä nuorten huumeiden käytön ehkäisy ovatkin keskeisessä asemassa vuoteen 2005 ulottuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöohjelmassa. Lisäksi sillä tuetaan perhekeskeisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamista.
Sosiaali- ja terveydenhuollon osuutta Suomen lähialueyhteistyökakusta on kasvatettu tietoisesti viime vuosina. Syy on yksinkertainen: tarttuvien tautien uusi buumi ja huumeiden käytön yleistyminen rajan tuntumassa ovat todellinen uhka myös suomalaisille.
"Jo oma kansallinen etumme edellyttää tilanteeseen puuttumista", Aaltonen sanoo.
Ohjelmalle tuki
Karjalan tasavallassa ohjelma painotuksineen on saanut sosiaali- ja terveysviranomaisten hyväksynnän. He ovat voineet myös osallistua sen valmisteluun. Myös muita yhteistyökumppaneita Venäjällä on kuultu valmistelun aikana.
Karjalan varasosiaaliministeri Olga Startsevan aika on mennyt viime aikoina ministeriön alaisten hoitolaitosten pakkasvaurioiden korjaamiseen ja niissä asuvien lasten ja vanhusten elinolojen turvaamiseen.
"Talvi on osoittanut vähän turhankin kovakouraisesti järjestelmämme haavoittuvuuden", hän sanoo.
Startseva pelkää sairastavuuden tasavallassa lisääntyneen entisestään useita viikkoja jatkuneiden pakkasten ja huonojen asuinolojen takia.
Ihmisten terveys on muutenkin hyvin heikoissa kantimissa Karjalassa. Asiantuntijoiden mukaan korkeat sairastavuusluvut johtuvat heikosta ravitsemuksesta, kroonisista sairauksista, elintavoista ja usein kehnosta hygieniasta. Kaiken taustalla on yhä syvenevä köyhyys.
Etenkin keski-ikäisten miesten tilanne on lohduton. Karjalaisten omien arvioiden mukaan jopa 40 prosenttia heistä on enemmän tai vähemmän alkoholisoituneita.
Miesten kuolleisuus on yli neljä kertaa korkeampi kuin naisten. Heidän keskimääräinen elinikänsä on 57 vuotta. Se on Euroopan alhaisimpia.
Kurkkumätää, salmonellaa, vihurirokkoa ja kroonista hepatiittia esiintyy Karjalassa jopa enemmän kuin Venäjällä keskimäärin. Tuberkuloosi on myös edelleen suuri ongelma.
Vaikeat olosuhteet
Valmistelleessaan ohjelmaa Elli Aaltonen teki noin 40 matkaa Venäjälle ja tapasi useita satoja sosiaali- ja terveysviranomaisia.
"Kymmenen viime vuoden aikana lähialueiden sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ei ole juuri kohentunut. Venäjän talouden vahvistumisesta kertovat tilastot eivät päde näillä alueilla", Aaltonen sanoo.
Tuberkuloosi on yksi ja usein käytetty mittari. Aaltonen kertoo esimerkin eräästä parin tuhannen asukkaan kylästä Karjalassa.
"Kylän lapsista sadalla on tuberkuloositartunta", hän sanoo.
Hänen mielestään lähialueille annettava apu onkin välttämätöntä sekä inhimillisistä että kansallisista syistä.
"En ole nähnyt yhtään maata, joka olisi hyötynyt siitä että elintasokuilu naapuriin on kovin syvä. On Suomenkin etu että lähialueiden elintaso kohenee ja ihmiset siellä voivat nykyistä paremmin", hän sanoo.