Tasa-arvovaltuutettu halkoo hiuksia vaatiessaan miesten ja naisten tukanleikkuun hintojen yhtenäistämistä. Miesten hiusten käsittely edellyttää yleensä vähemmän työtä, ja kampaajat osaavat nytkin laskuttaa työn vaativuuden mukaan.
Monet parturi-kampaajat ovat ymmärrettävästi äkeissään tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkisen vaatimuksesta, että naisten ja miesten hiusten leikkuun hinnat pitää yhtenäistää. Hinnoittelu ei hänen mukaansa saa perustua sukupuoleen.
Parturit muistuttavat, että miesten hiusten leikkuu vaatii miltei aina vähemmän aikaa ja vaivaa kuin naisten tukan käsittely. Siitä huolimatta yritykset voivat joutua muuttamaan hinnoitteluaan uhkasakon pelossa, elleivät ne tasa-arvoista hinnoitteluaan.
Kampaajat ovat tähänkin mennessä osanneet laskuttaa tehdyn työn mukaan. Helpoista ja vähän aikaa vievistä leikkauksista on veloitettu vähemmän. Kampaajat kertovat myös lyhyttukkaisten naisten vaativan hyvin usein erikoiskäsittelyä, jollaiseen miehet eivät tunne tarvetta. Jos tuntevat, myös miesten hiusten erikoiskäsittelyistä laskutetaan aina erikseen.
Joillekin yrityksille lähetettyä kehotustaan lopettaa syrjivä hinnoittelu Mäkinen perustelee kansalaisten yhteydenotoilla. Onkohan tasa-arvovaltuutetun ryhdyttävä toimiin aina, kun joku ottaa yhteyttä? Tuskinpa kehotuksen saaneissa yrityksissä on erityisesti haluttu harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Niiden hinnoittelu on useimmiten perustunut pitkäaikaiseen kokemukseen työn vaativuudesta.
Ovatpa ilmoitettujen taksojen taustalla oleva tosiasiat millaisia tahansa, kehotuksen saaneet liikkeet joutuvat vastaamaan parin kuukauden sisällä, ryhtyvätkö ne noudattamaan tasa-arvolain edellyttämää hinnoittelua. Ellei vastaus tyydytä tasa-arvovaltuutettua, asia menee seuraavaksi tasa-arvolautakunnan käsittelyyn. Se pystyy antamaan uhkasakon ryydittämän kiellon sukupuoleen perustuvasta hinnoittelusta.
Lautakunnan päätökseen on tietysti tyydyttävä, mutta monissa parturi-kampaamoissa pelätään ilmeisen aiheellisesti, että miehet eivät suostu maksamaan taksoja, joita yhtenäistettävä hinnoittelu edellyttää. Hintojen tasaus kun todennäköisesti hoidetaan käytännössä nostamalla miesten leikkuun hintoja eikä laskemalla naisten taksoja.
Milloinkahan Mäkinen puuttuu siihen, että yhä on liikkeitä, joiden kyltissä lukee pelkästään parturi. Naiset eivät niiden tuoleihin juuri halua istahtaa siitä yksinkertaisesta syystä, että niissä parturit ovat erikoistuneet miesten hiusten käsittelyyn eivätkä ehkä edes osaa leikata naisten kampausta.
Parturi viittaa sananakin miehiseen ominaisuuteen. Mitä tapahtuu, jos joku tyytymätön kantelee siitäkin? Tarvittaessa tietysti löytyy ratkaisu: liikkeet voi määrätä muuttamaan nimensä parturi-kampaamoiksi.
Leikki sikseen, mutta hinnoittelusta noussut äläkkä on valaiseva esimerkki siitä, mihin tiukkapipoinen tasa-arvolain soveltaminen voi johtaa pahimmillaan. Tasa-arvolautakunnan olisi viisasta olla lähtemättä Mäkisen kelkkaan.
Toivottavasti Mäkisen kampanja ei johda siihen, että miehet ryhtyvät maanittelemaan parturikseen vaimojaan tai muita perheenjäseniään. Tukanhan voi toki hurauttaa itsekin kokonaan pois. Se ei varmaankaan ole tasa-arvovaltuutetun tavoite, mutta sellaisiakin oheisseurauksia liian pontevasta hintojen valvonnasta saattaa seurata.