Hiuk­ka­vaa­ran pai­no­ar­vo kasvaa

Hiukkavaaran keskiviikkona vihityssä esikuntarakennuksessa heijastuu puolustusvoimien sodanjälkeisen ajan suurin rakennemuutos. Se virtaviivaistaa erityisen vahvasti maavoimia. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon perustuva uudistus tuo näkyvimpänä osana maavoimien uudeksi alajohtoportaaksi Ouluun Pohjois-Suomen sotilasläänin.

"Noista miehistä olen ollut vain Wächterin Lassen alaisena", huomasi amiraali Juhani Kaskeala tarkastellessaan sotilasläänin komentajien kuvagalleriaa. Kenraalimajuri Pertti Puontia hymyilytti.
"Noista miehistä olen ollut vain Wächterin Lassen alaisena", huomasi amiraali Juhani Kaskeala tarkastellessaan sotilasläänin komentajien kuvagalleriaa. Kenraalimajuri Pertti Puontia hymyilytti.

Hiukkavaaran keskiviikkona vihityssä esikuntarakennuksessa heijastuu puolustusvoimien sodanjälkeisen ajan suurin rakennemuutos. Se virtaviivaistaa erityisen vahvasti maavoimia. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon perustuva uudistus tuo näkyvimpänä osana maavoimien uudeksi alajohtoportaaksi Ouluun Pohjois-Suomen sotilasläänin.

Maavoimat vahvistuu, kun siitä tulee meri- ja ilmavoimien kaltainen itsenäisesti johdettu puolustushaara. Mikkelissä sijaitsevasta tulevasta esikunnasta johdetaan neljää operatiivista sotilaslääniä, joista yhden keskus on vuodenvaihteessa Oulussa.

"Joukkojen määrän supistuessa kokonaisvastuu maavoimien johtamisesta ja kehittämisestä keskitetään maavoimien komentajalle nykyisten maanpuolustusalueiden sijaan", korosti puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala vihkiäispuheessaan.

"Pohjoisen alueen laajuus, maantieteelliset ominaisuudet sekä vuodenaikojen ja sään vaihtelujen vaikutukset asettavat aivan erityiset vaatimukset Pohjois-Suomen puolustusjärjestelyille", Kaskeala tähdensi. "Pohjois-Suomen sotilaslääni tulee näistä syistä säilymään selvästi itsenäisempänä operaatiosuuntana kuin kolme muuta operatiivista sotilaslääniä."

Iso remontti

Remontti tuo isoja muutoksia puolustusvoimien johtamis- ja hallintorakenteeseen. Kaskealan mielestä siksi onkin tärkeätä, että edellä mainittu operatiivinen sotilaslääni, ensi vuoden alusta syntyvä Pohjois-Suomen huoltorykmentti, jo tämän vuoden alusta toiminut Pohjois-Suomen johtamisjärjestelmäkeskus sekä joukko-osastot ottavat heti täyden vastuun tehtävistään.

Kaskeala mainosti jälleen maakuntajoukkoja alueellisen puolustuksen nopean toiminnan joukkoina, ja halusi että niiden määrää lisätään ja käyttöalaa lavennetaan.

"Pohjois-Suomessakin on oltava kyky tarvittaessa johtaa pääosaa maa- ja ilmavoimien operatiivisista joukoista. Jo pelkästään Kainuun ja Lapin jääkäriprikaatit muodostavat merkittävän osan sodan ajan joukkojemme tulivoimaisesta ja liikkuvasta keihäänkärjestä."

Hiukkavaaran vanhasta, vuonna 1970 rakennetusta sotilaskodista ja jo vuonna 1959 rakennetusta esikuntarakennuksesta on saneerattu 7,5 miljoonalla eurolla uusi esikuntarakennus. Senaatti-kiinteistöiltä vei kaksi vuotta rakentaa se ideasta vihkiäisiin-periaatteella remontoimalla 5 000 neliömetriä vanhaa ja tuhat neliömetriä uutta tilaa.

Väki vähenee

Pohjoisen maanpuolustuksen esikunta loppuu vuoden vaihteessa ja kaikki Kaskealan mainitsemat toiminnot tulevat Hiukkavaaran esikuntaan. Henkilöstöä on nyt 124 ja vuoden vaihteessa 150.

"Täällä Pohjois-Suomessa ei kovin merkittäviä muutoksia tapahdu, verrattuna siihen mitä ehkä muualla tapahtuu", pohtii esikuntapäällikkö, eversti Vesa Tervo.

Suurimmat muutokset kohdistuvat vastuualueiden rajoihin, joista selkeästi suurin on huollon keskittyminen koko maassa kolmeen rykmenttiin.

Toinen muutos koskee esikuntien henkilöstön määrää, joka remontissa väistämättä laskee.

Eniten väkeä lähtee Lapin sotilasläänin esikunnassa, jossa työntekijöitä vähennetään kahdella kolmasosalla. Seitsemää uhkaa irtisanominen.

Ilmoita asiavirheestä