Kolumni

Hiuk­ka­vaa­raan ra­ken­ne­taan ihmisen mit­tai­nen kau­pun­ki

Oulun kaupunki rakentuu tällä hetkellä kiivaimmalla rytmillä etelässä Metsokankaalla ja pohjoisessa Ritaharjussa. Tulevaisuuden rytmit raikaavat idästä, ei tosin ihan Venäjältä, vaan Hiukkavaarasta.

Oulun kaupunki rakentuu tällä hetkellä kiivaimmalla rytmillä etelässä Metsokankaalla ja pohjoisessa Ritaharjussa. Tulevaisuuden rytmit raikaavat idästä, ei tosin ihan Venäjältä, vaan Hiukkavaarasta.

Hiukkavaara on kaupungin seuraava reipas kasvusuunta. Muutama vuosi sitten Hiukkavaarasta ajateltiin runsaan 10 000 asukkaan aluekeskusta. Nälkä on kasvanut, asukkaita olisikin tulossa 20 000. Tuolla väkiluvulla noustaisiin jo Suomen kartalla varsin näkyväksi kaupungiksi.

Hiukkavaaran suunnittelua ja rakentamista pohjustetaan Oulussa poikkeuksellisen laajasti. Kaupunkirakentamisesta on jo pidetty ensimmäinen päättäjien ja viranhaltijoiden suunnitteluseminaari.

Se sai alaotsikon: "Oulu - ihmisen mittainen kaupunki?"

Mikä on ihmisen mittainen? Onko ihmisen mittainen kaupunki korkea vai matala? Kuinka paljon tilaa ihmiselle on mitassa?

Tutkimuksissa suomalaiset ilmaisevat halunsa maanläheiseen asumiseen. Oma pientalo - onko sen ihanampaa? Sekö on mitta?

Yhteiskunnalle kansalaisten tiivis pakkaaminen samaan kasaan tulee halvemmaksi.

Siinäpä on ristiriitaa päättäjien ja viranhaltijoiden ratkaistavaksi. Missä on ihmisten toiveiden ja todellisten mahdollisuuksien välinen raja?

Ihanteellinen porukka suunnittelemaan Hiukkavaaran tulevaisuutta olisivat sen asukkaat.

Mistäpä sitä tietää, kuka muuttaa ja asuu Hiukkavaarassa joskus 2010 jälkeen. Olisiko Hiukkavaarassa jo asuvista ihmisistä apua? Heitä löytyy tyhjentyneen kasarmin vanhoista kerrostaloista.

Oulussa on käytetty asukastestiryhmää muun muassa Toppilansaaren suunnittelussa. Hiukkavaaran suunnitteluunkin sellainen saatetaan koota.

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli (vihr.) on muutamaan otteeseen tarjonnut Hiukkavaaralle "ekologisen kaupunginosan" teemaa.

Ekologinen kuulostaa hienolta, mutta onko Pitkänen-Kolin ekologinen kaupunginosa samanlainen kuin keskivertosuomalaisen?

Hiljan järjestetyssä seminaarissa kävi ilmi, että nykyajan suomalaiset eivät kaipaa ympärilleen ekologisia pusikoita, vaan rakennettua ja hyvin hoidettua puistoekologiaa. Laajat nurmikentät, hoidetut rannat ja varjoisat puistokujat ovat sitä luonnonläheistä ja viihtyisää asumista.

Hiukkavaaran ympäristösuunnittelu on varmasti yhden seminaarin arvoinen.

Sen olin kuulevinani seminaarissa, että Hiukkavaarasta tehdään sittenkin pientalovaltaisempi kuin aiemmat lähtökohdat antoivat odottaa.

Oulun ja naapurikuntien välisessä muuttoliikkeessä on havaittavissa, että hyvin koulutetut ja toimeentulevat hakeutuvat naapurikuntiin. Ouluun sen sijaan tulevat ikääntyvät, työttömät ja nuoret opiskelijat. Koko seudun sosiaaliset ongelmat voivat kasautua tulevaisuudessa juuri juhlineelle Rotuaarille.

Hiukkavaara voi olla Oulun vastaus naapureille. Tehdään houkuttava aluekeskus, johon myös koulutetut työssä käyvät ihmiset haluavat muuttaa.

Pitkän päälle on uuvuttavaa asua moottoritien toisessa päässä. Jatkuva ajelu kypsyttää 15 vuodessa, eikä se ole loppujen lopuksi ekologista.

Hiukkavaarassa kaikki on lähempänä, jos liikenneyhteydet - Poikkimaantien silta ja Oulujokivarren rantareitit - ovat jopa pyöräilijöitä houkuttavassa kunnossa.

kari.sankala@kaleva.fi