Samaan aikaan kun katupöly ahdistaa Oulun keskustassa, täyttyy ilma myös ihmissilmin näkymättömistä, mutta terveydelle haitallisista pienhiukkasista. Nämä ulkoilman pienhiukkaset lisäävät sairastumista hengityselinsairauksiin sekä sydän- ja verisuonisairauksiin.
"Pienhiukkasten yhteys keuhkojen huonontuneeseen toimintakykyyn on havaittu astmaa sairastavilla lapsilla Kuopiossa ja aikuisilla astmaatikoilla Helsingissä", kertoo tutkimusprofessori Juha Pekkanen Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastolta Kuopiosta.
Pekkasen mukaan sairastavuus näyttää alkavan jo hyvin pienissä pitoisuuksissa, joten turvallista pitoisuutta ei ole pystytty määrittämään.
Vaikutusten mekanismi on pääosin tuntematon.
"Erityisen haitallisia ovat ilmeisesti polttoperäiset hiukkaset, jotka tulevat kaukokulkeumana, liikenteestä ja pienpoltosta."
Oulussa hiukkaslukemat koholla keväisin
Oulussa pienhiukkasten mittaaminen alkoi vuoden 2002 helmikuussa. Kaupungin keskustassa oleva laite ottaa lukeman parin minuutin välein. Esimerkiksi kuluneen huhtikuun aikana lukemat ovat vaihdelleet 3-14 mikrogrammaan kuutiossa. Tiistaina aamupäivällä lukema oli 20 mikrogrammaa.
Oulun seudun ympäristöviraston ympäristötarkastaja Satu Seppälän mukaan lukemiin tulee piikkejä keväisin ja syksyisin. Esimerkiksi viime lauantai-iltana lukema nousi hetkellisesti 31 mikrogrammaan.
"Tuo 31 ei ole huippuna mikään kova lukema. Pääkaupunkiseudulla maksimiarvo on noin 40 ja keskiarvo siinä 10-12 mikrogrammaa. Minusta Oulun lukemat ovat sellaisia, kuten pitääkin kaupungin koko ja sijainti huomioiden", Juha Pekkanen tulkitsee.
"Keskustassa lukemat ovat tietenkin korkeammat kuin asuinalueella mitatut. Pienhiukkasten lukemat näyttävät olevan koholla samaan aikaan suurempien, eli katupölystä aiheutuvien pölyhiukkasten kanssa", toteaa ympäristötarkastaja Satu Seppälä.
Laki ei velvoita viranomaisia mittaamaan pienhiukkasia, eikä niille ole olemassa raja-arvoja.
Sen sijaan suuremmille hiukkasille on olemassa omat raja-arvot, jonka saa kalenterivuoden aikana ylittää enintään 35 päivänä.
"Meillä mitataan lukemia jatkuvasti. Joka vuosi tuloksia myös vertaillaan. Jos on perusteltua syytä olettaa, että mittauksia tarvitaan enemmän, niin silloin mitataan", Satu Seppälä kertoo.
Suurin osa hiukkasista tulee kaukaa
Suomeen kulkeutuvista pienhiukkasista yli puolet tulee kaukokulkeumana Länsi- ja Keski-Euroopasta, Baltian maista ja Venäjältä. Siksi pienhiukkasia onkin enemmän Etelä- kuin Pohjois-Suomessa.
Toinen pienhiukkasten aiheuttaja on puun pienpoltto ja puulämmitys. Liikenteessä pienhiukkasia tuottavat dieselajoneuvot, joiden päästöt ovat kuitenkin vähenemässä parantuneen suodatintekniikan ansiosta.
Sen sijaan nastarenkaiden vaikutus pienhiukkasten syntyyn ei ole niin suuri, kuin aikaisemmin on oletettu. Tosin keväisin pölisee nastojen ja hiekoitushiekan kuluttaessa yhdessä asvaltin pintaa.
Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Juha Pekkasen mukaan Suomi on joka tapauksessa hiukkasten suhteen puhdas paikka verrattuna esimerkiksi Keski-Eurooppaan, mikä taas on puhdas verrattuna Etelä-Eurooppaan.