Ainutlaatuinen tilaisuus kuulla mestariohjaaja Alfred Hitchcockin kanssa työskennellyttä ammattilaista sai Sodankylän elokuvajuhlat poikkeamaan pitkään noudatetusta perinteestä: aamukeskustelun päähenkilö ei tällä kertaa ollutkaan paikalla ollut ohjaaja Roy Ward Baker vaan Hitchcock, jonka kanssa nyt 89-vuotias Baker työskenteli uransa alussa 1930-luvun lopulla.
"Hitchcock oli persoonallisuus, hän oli läsnä ja itse tietoinen siitä", Baker kertoi. Hän itse oli tuolloin uraansa aloitteleva parikymppinen, Hitchcock jo mainetta niittänyt huipputekijä.
Bakerin mukaan Hitchcock kuitenkin tunsi, etteivät kriitikot ottaneet häntä vakavasti.
Baker oli toisena apulaisohjaajana kun Hitchcock kuvasi elokuvaa Nainen katoaa (1938).
"Menin joka aamu toimistoon ja otin kopiot seuraavan päivän ohjelmasta. Jätin ne työpöydälle, jonka ääressä Hitchcock söi lounaansa", Baker muisteli.
Tärkein Hitchcockilta saatu opetus oli, ettei koskaan pidä tulla aamulla työpaikalle tietämättä sitä, mitä tänään tehdään.
Bakerin mukaan Hitchcock oli myös teknisesti erittäin taitava. Kun elokuvanteossa ei ollut mitään tekniikkaan liittyviä ongelmia, voitiin tarinan kertomiseen panostaa täysillä.
Hitchcockin tyyli oli keveys: mitään ei oteta vakavasti eikä sitä varsinkaan näytetä. Samalla pinnan alla oli hyvinkin synkkä pohjavire. Hitchcock pilaili usein ja saattoi sanoa: "Älä välitä, sehän on vain elokuvaa." Kuitenkin esimerkiksi Nainen katoaa on Englannin ja Euroopan silloista maailmanpoliittista tilannetta heijasteleva kannanotto.
"Siihen aikaan jokainen tiesi sydämessään, että tulossa oli suursota. Elokuva antaa ironisen kuvan joistakin englantilaisista, jotka eivät ymmärrä mihin ollaan menossa."
Elokuvakasvatus puuttuu yhä
Torstaina neljättä kertaa jaettu Canal+ -palkinto kirvoitti tällä kertaa vakavia puheita.
"Elokuva oli vielä 1960- ja 1970-luvuilla osa yleissivistystä. Nyt elämme henkisessä autiomaassa", festivaalijohtaja Peter von Bagh suri.
"Meillä on jo pari sellaista sukupolvea, jotka eivät ole nähneet yhtäkään elokuvan klassikkoa valkokankaalla. Edes isot kulttuuriorganisaatiot eivät ole olleet tässä asiassa aktiivisia", hän painotti ja ihmetteli, miksi elokuvan lukemista ei vieläkään opeteta kouluissa.
Sodankylän koululaisille annettu elokuvakasvatus olikin se syy, miksi palkinto tänä vuonna ojennettiin opettaja Lauri Yli-Tepsalle.
"Elokuva pitää taidemuotona tuoda oppilaiden saataville", muistutti tunnustuksesta yllättynyt Yli-Tepsa. Hän kertoi klassikkoelokuva Casablancan näyttämisen oppilaille maksaneen viime keväänä koululle vuokrina ja "Hollywoodin näyttöoikeuksina" niin paljon, ettei jatkoon ole Sodankylässä varaa.
"On tehtävä jotain sen eteen, ettei kokonaisen taiteen historia katoaisi. Meidän täytyy löytää keino, jolla elokuvia voitaisiin kopioida koulujen ja elokuvakerhojen käyttöön", Yli-Tepsa painotti.
Kolme mykkäklassikkoa
Midnight Sun Filmfestival järjestetään nyt jo 20. kerran. Juhlan kunniaksi elokuvan ystäviä hemmotellaan peräti kolmella säestetyllä mykkäfilmiklassikolla, kahdella kolmiulotteisella elokuvalla, useilla uuden elokuvan vierailla ja eturivin kotimaisilla ohjaajavierailla.
Suomesta paikalla nähdään mm. Liisa Helminen, Petri Kotwica, Aku Louhimies, Kari Paljakka ja Aleksi Salmenperä.
Elokuvajuhlien aikana Sodankylässä järjestetään myös Mestariluokka, jossa tällä kertaa luennoi ranskalainen elokuvahistorioitsija Bernard Eisenschitz. Hänen käsittelyssään ovat juuri Hitchcockin Nainen katoaa ja Fritz Langin Gangsterikuningas (1953).
