Hehkulamput alkavat vähitellen poistua myynnistä. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka työntyy näin joka kotiin. Päätökselle on hyvät perusteet, mutta korvaavia ratkaisuja on kehitetty liian hitaasti.
Syyskuun alun jälkeen ei sadan watin hehkulamppuja eikä tiettyjä himmeäkupuisia hehkulamppuja enää saa tuoda myyntiin Euroopan unionin alueella, ei siis Suomessakaan. Tämän käytännön merkitys ei vielä kovin suuri ole, koska satawattisia lamppuja ei paljon käytetä.
Mutta ensi vuoden syyskuussa raja laskee 75 wattiin, kahden vuoden kuluttua yleisimpiin eli 60 watin hehkulamppuihin, ja vuoden 2012 syksyllä päättyy loppujenkin lamppujen myynti sitä mukaa kuin kauppojen varastot tyhjenevät.
Käyttö ei siihen lopu, sillä todennäköisesti aika moni komeron hylly ehditään täyttää yleisimmillä hehkulampuilla ennen kuin niiden aikarajat alkavat olla käsillä. Lopputuloksena kuitenkin on, että koko Euroopan unionin lamppukanta on vähitellen vaihtumassa.
Se on oikea päätös. Kuumeneva hehkulamppu on erittäin energiatehoton tapa tuottaa valoa. Valaistuksen vaihtaminen tuottaa EU:n mitassa tuntuvat energiansäästöt, eikä mitään ilmastopolitiikkaa voi olla ilman arkielämässä asti vaikuttavia tekoja.
Koska asia liittyy EU:n sisämarkkinoihin ja kuuluu näin unionin toimivaltaan, kansalliset päättäjät pääsivät tekemästä tätä ratkaisua. Suomalaisen yleisen keskustelun valossa on ilmeistä, ettei hehkulamppukieltoa hevin olisi hallitukselta tullut.
Hehkulamppujen paras ominaisuus nimittäin on niiden käytön helppous. Juuri nämä lamput tuottavat tasaista valoa nopeasti ja täsmällisesti. Kaikista tilalle tarjotuista vaihtoehdoista ei ole voinut sanoa samaa. Energiansäästölamppuja on monenlaisia, ja osassa niistä käyttökokemus on ollut kehno. Valo on ollut liian himmeää ja hitaasti syttyvää, kestoikäkin luvattua lyhyempi.
Sellaiset tuotteet ovat pilanneet mainetta koko energialamppujen idealta - etenkin, kun ostohinta on selvästi kalliimpi kuin hehkulampulla. Käyttökustannukset ovat asia erikseen, mutta niitä ei aina kauppojen hyllyjen äärellä ajatella.
Hehkulamppujen vähittäinen poistuminen ei aiheuta mitään ylivoimaisia ongelmia. Kunnollisia vaihtoehtoja on tarjolla. Jatkossa on kuitenkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota siihen, millaisen lampun valitsee mihinkin tilaan. Pienoisloistelamput sopivat yhtäälle, halogeenit toisaalle, ja led-tekniikka kehittyy koko ajan.
Muutokseen olisi muutenkin pitänyt varautua paremmin kuin on tapahtunut.
Energialamppuja on ollut myynnissä jo vuosikausia ja niitä käytetään jo hyvin yleisesti. Silti käytettyjen lamppujen keräyspisteitä on aivan liian harvassa, eikä kaikilla kuluttajilla ole kunnolla tiedossa, mitä vanhalle energialampulle oikein pitäisi tehdä. Tässä suhteessa on Suomessa edetty liian hitaasti.
Myös lampputeknologian kehittämisessä olisi paljon toivomisen varaa. Todennäköisesti led-lampuille tulee ajan myötä iso rooli valaistuksessa. Vielä niiden kehitys on kesken. Kehnolaatuisia energialamppuja ei olisi koskaan pitänyt päästää edes kauppojen hyllyille asti. Myynnissä on ollut myös huonoja räjähteleviä halogeenilamppuja, ja halogeenilamppujen ominaisuuksista ylipäätään on ollut epäselvyyttä.
Tällaisten asioiden on oltava paljon paremmassa kunnossa, kunhan hehkulamppujen markkinoilta poistuminen ottaa seuraavia askeleitaan. Jos siirtymävaihetta ei hoideta kunnolla, perusteltu päätös leimautuu mielikuvissa esimerkiksi EU:n järjettömyyksistä.