"Raahen Rauhanyhdistyksen 100-vuotishistoria kertoo jälkipolville, millaista uskovien elämä on alueella aikoinaan ollut ja miten vaikeistakin asioista on selvitty. Se toimii rohkaisuna jälkipolville", tiivistää johtokunnan puheenjohtaja Olli-Veikko Niskakangas uunituoreen julkaisun merkitystä.
Idea oman historian kirjoittamisesta syntyi jo kymmenisen vuotta sitten yhdistyksen viettäessä 90-vuotisjuhliansa. Toki yksittäisten ihmisten keräämää arkistomateriaalia oli jo tallessa, mikä helpotti varsinaisen historiikin kirjoittamista. Työtä on ollut tekemässä historiatoimikunta, jonka ensimmäinen kokous pidettiin huhtikuussa 2000.
Suurin osa haastatteluista tehtiin heti alussa, sillä toiminnassa oli vielä mukana lapsesta saakka mukana olleita ihmisiä. "Heidän haastatteluista saimme arvokasta muistitietoa. Myös kuvamateriaalia saimme paljon yksityisiltä ihmisiltä", kertoo kirjan kirjoittanut seurakuntapastori Olli Lohi.
Historiikin kokoaminen oli paljon suurempi urakka kuin alunperin osattiin ajatella. Toki oman osansa veivät Revonlahdella järjestettyjen suviseurojen järjestelyt sekä vuonna 2004 valmistuneen oman toimitalon rakentaminen.
Niskakankaan mielestä Olli Lohen löytyminen kirjoittajaksi on ollut merkittävä. Teologisessa tiedekunnassa silloin opiskellut Lohi käytti materiaalia ensin oman lopputyönsä tekemiseen ja jatkoi työtä historiikin työstämisellä.
"Oman toimitalon rakentaminen ei ole keskeistä, vaan historiikkikin nousee uskosta ja sen päämääristä", korostavat Niskakangas ja Lohi.
Materiaalia Lohi on kerännyt myös maakunta-arkistosta, kaupungin, museon ja Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen arkistoista sekä lehdistä. Vaikeinta oli löytää etenkin alkuaikojen toimintaan liittyvää materiaalia.
Elävän veden varrella -kirja ei keskity pelkästään rauhanyhdistyksen toimintaan, vaan kirjoittaja on halunnut kuvata myös toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia.
"Uuden luvun ensimmäinen kappale kuvaa Raahen kaupungissa ja sen ympäristössä sattuneita isoja tapahtumia. Ne kuvaavat mielestäni sellaista yhteiskunnallista otetta", Lohi kertoo.
Vaikka työmäärä yllätti niin kirjoittajan kuin työssä auttaneita toimikuntaa ja lukupiiriä, into tarttui vähitellen kaikkiin mukana olleisiin.
Kirjan historia toki kertoo lestadiolaisuuden leviämisestä Raaheen 1800-luvun puolelta lähtien, mutta myös samalla esimerkiksi yhdistyksen jäsenten osallistutumisesta esimerkiksi seurakunnan ja kaupungin toimintaan erilaisissa luottamustehtävissä.