Vaikka suomalaiset ovat tänään terveempiä kuin koskaan ennen, terveydentilaan liittyvien tutkimusten tuloksista löytyy ristiriitoja. Kiistatonta silti on, että väestön terveys ja toimintakyky ovat kohentuneet hulppeasti kahden viime vuosikymmenen aikana, kuten tuore Hyvinvointikatsaus-lehti kertoo.
Ihmiset osaavat kyselyissä arvioida terveydentilansa niin, että koettu olotila ennakoi luotettavasti kuolleisuutta sekä myöhempää pitkäaikaissairastavuutta ja toimintakyvyn heikkenemistä. Näin vakuuttaa Tilastokeskuksen Elinolot-yksikön erikoistutkija Marjo Pyy-Martikainen.
Tilastoja tutkiva maallikkokin vakuuttuu asiasta muuten, mutta yksi tärkeä seikka jää askarruttamaan. Naiset kokevat terveytensä huonommaksi kuin miehet, niin meillä kuin muuallakin EU:ssa. Se ilmenee eurooppalaisesta elinolotutkimuksesta. Omien ennakkoarviointiensa vastaisesti naiset elävät tilastojen mukaan keskimäärin vuosia pitempään kuin miehet. Jokin tässä ei täsmää.
Aivan kaikilta osin kansalaisten terveydentila ei ole kohentunut. Suomessa tehtyä laajaa Terveys 2000-tutkimusta referoiva Hannele Sauli havainnoi, että mielenterveyden häiriöt ovat yhtä yleisiä kuin 20 vuotta sitten. Eivät sentään entistä yleisempiä.
Siltä osin lääketiede ei ole onnistunut pyrkimyksissään yhtä hyvin kuin elimellisten sairauksien torjunnassa. Valistuskin on jäänyt tehottomammaksi kuin muilla terveyskasvatuksen lohkoilla. Yhteiskunnan ja työelämän muuttuminen lisää ahdistuneisuutta.
Tilanne on monen tekijän summa. Ja vakavasti siihen pitää suhtautua. Mielenterveyden vaivat ovat Suomessa jo yleisin sairauseläkkeelle päätymisen syy.
Korvien välistä on kiinni myös moneen terveysriskiin sortuminen tai niiltä välttyminen. Yhä useammat ihmiset kuntoilevat säännöllisesti, syövät aiempaa kevyemmin ja ovat vähentäneet tupakointia. Samaan aikaan viina ja huumeet raunioittavat entistä useampia ja vievät heitä ennen aikojaan hautaan.
Pitkästä aikaa on kuitenkin jotakin valoa näkyvissä. Tuore Tietoaika, niin ikään Tilastokeskuksen julkaisu, toteaa huumeiden kulutuksen kasvun taittuneen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Vaikka käytön yleistymisen pysähtyminen on vielä varustettu kysymysmerkillä, Pekka Lith muistuttaa huumekauppaa käsittelevässä artikkelissaan, että Helsinki on ollut Suomessa huumeiden käytön suunnan näyttäjä.
Huolestuttavaa on, että nuoret suhtautuvat huumeisiin muita ikäluokkia sallivammin. Yhä valtaosa heistäkin kannattaa silti tiukkaa asennetta.
Näiltä osin suomalaisia yritetään entistä useammin horjuttaa ulkomaisin voimin. 90-luvulla saakka huumekauppa oli valtaosin täkäläisten rötöstelijöiden puuhaa.Viime vuosina alan rikollisuus on käynyt yhä ammattimaisemmaksi ja järjestäytyneemmäksi. Ja liukunut ulkomaisiin käsiin.
Jos johonkin, niin lihavuuteen väitettynä terveyden tuhoajana voi maallikkona suhtautua hieman epäillen. En epäile, ettei erityisesti vyötärölle kertyvä ylimääräinen rasva olisi haitallista terveydelle. Mutta entäpä, jos ihminen on hyväntuulinen ja aktiivinen vantterassa kuosissa, mutta ärtynyt ja epäsosiaalinen laihtuessaan? Kumpi on terveydelle otollisempaa? Joskus painoindeksitkin vaikuttavat epäoikeudenmukaisilta. Ruumiin rakenne ei kerta kaikkiaan ole kaikilla yhtäläinen.
Epäilyksettä painon kohtuutonta kohoamista kannattaa varoa. Mutta ei ylenmääräinen laihduttaminenkaan liene terveellistä.
Olkoon ihminen missä painoluokassa tahansa, liikkumista kannattaa harrastaa. Mutta on siinäkin rajat muistettava. Kuntolenkille tuupertuminen on yhtä ikävää kuin ennenaikainen kupsahtaminen lepotuoliin.
Kesälaitumilla meillä kaikilla on mahdollisuus kokeilla vaikka entistä terveempiä tottumuksia. Ei silti unohdeta, että lepokin tekee hyvää.