Oulu Mäkiprofessori, suomalaisen mäkihypyn valmennusguru ja lajin kävelevä tietopankki, Matti Pulli joutuu miettimään tovin.
"Ei tule ihan heti mieleen ketään toista suomalaista mäkimiestä, joka olisi hypännyt yhtä kovan yllätyksen kuin (Harri) Olli", Pulli pelaa aikaa.
Sitten muistiin tarttuu nimi lähes 50 vuoden takaa: Ensio Hyytiä. Hän hyppäsi Lahden MM-kisoissa 1958 yllätyshopeaa Juhani Kärkisen imussa.
"Mutta ei hänkään ihan näin puun takaa ja pusikoista tullut", Pulli sanoo ja huomaa yllättäjien yhteisen taustan: molemmat ovat Rovaniemen miehiä.
"Sieltä tulee kovia kavereita."
Pullille Ollin hyvä hyppykunto ei tullut valtavana pommina. Jyväskyläläinen valmentaja sanoo tehneensä yhteistyötä hopeamiehen valmentaja-isän Pentti Ollin kanssa. Pulli on seurannut varsin läheltä Ollin uraa maajoukkueessa ja sen porstuassa. Oven raossa ei ole aina ollut helppoa - eikä oikeudenmukaista.
"Jotenkin tuntuu, että Harria on pidetty aivan turhaan pimennossa. On aina karsittu ja karsittu, että pääseekö edustusjoukkueeseen vai ei. Hiihtoliiton mäkihypyssä on ollut vähän turhaa kuppikuntamaisuutta. Siellä on ajettu liian voimakkaasti tiettyjen paikkakuntien hyppääjien etua", Pulli sanoo ja jättää ääneen mainitsematta nuo paikkakunnat (Lahti ja Kuopio).
"Objektiivisuus on kadonnut. Mäkijoukkueesta puuttuu johtaja ja auktoriteetti, joka sanoisi asiat niin kuin ne ovat. Siellä pitäisi olla Johannes Virolaisen tapainen kaveri, joka sanoo, että pulinat pois..."
Pulli toivoo, että kuppikuntien ulkopuolelta tulleen Ollin menestys putsaisi mäkimaajoukkueen ilmaa.