Miljoonainvestoinnit toisensa jälkeen suuntaavat nyt Kittilään. Länsi-Lapin nousussa on jopa historiallisen käänteen merkkejä.
Alkukesän uutiset lupaavat hyvää Kittilään, ja kunnan noin 16 prosentin työttömyys saattaa supistua olemattomiin. Uusia työpaikkoja kuntaan on syntymässä kultakaivoksen, hotellin ja konferenssikeskuksen myötä satoja. Kaikille paikkakunnan halukkaille olisi töitä, eikä Kittilän oma työvoima edes riitä.
Todellisuudessa asia on tietysti niin, että osa työttömistä putoaa tämänkin mahdollisuuden ulkopuolelle. Kaivoksiin ja matkailuun tarvitaan alansa osaavia ammattilaisia, eikä kaikkia löydy Kittilän kortistoista.
Mutta kuka olisi takavuosina uskonut, että tällainenkin pohdinta on vielä edessä. Kittilä on muuttumassa yhdeksi Suomen vahvimmin kehittyvistä kunnista, ja sinne on ryhdyttävä houkuttelemaan ammattitaitoista työvoimaa.
Kaivosten ja hotellien rakennusvaiheiden jälkeenkin tarjolla on sadoille ihmisille pysyviä toimeentulon mahdollisuuksia.
On ylipäätään aika unohtaa kuluneet mielikuvat Lapista tai yleensä pohjoisesta kaukaisena väestökatoseutuna.
Tornion ja Haaparannan seutu on käymässä läpi muodonmuutosta koko Pohjois-Kalotin kauppakeskukseksi. Itse asiassa koko Perämeren kaari Oulusta Luulajaan on nykyään vahvassa vedossa. Yhteisen ilmoittelun alkaminen koko alueen sanomalehdissä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että suomalais-ruotsalainen talousalue pohjoisessa saattaa vihdoin olla muuttumassa todeksi.
Euroviisuvoitosta toipuva Rovaniemi oli juuri vähällä päästä koko Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Hajottavasta kuntarajasta vihdoinkin eroon päässyt Rovaniemi voi hyvin vahvistaa itseään entisestään Lapin keskuksena, jonne it-alakin pitkän odotuksen jälkeen poikii työpaikkoja.
Länsi-Lapin tunturialueen murros puolestaan on niin merkittävä, että sitä on vaikea vielä edes hahmottaa.
Alueen tukijalkana ollut matkailu laajenee edelleen, mutta kultakaivos tuo paljon kaivattuja toisenlaisia työpaikkoja. Levi, kaivos ja lentokenttä ovat erittäin vahva yhdistelmä, joiden varaan Kittilä pystyy rakentamaan tulevaisuuttaan paremmin kuin ehkä mikään muu Lapin kunta.
Matkailun kehityksestä saavat osansa myös Kolari ja Muonio Ylläksen ja Oloksen myötä. Tosin toistaiseksi tämä ei ole poistanut kuntien vaikeuksia mihinkään.
Muonion valtuusto tyrmäsi maanantaina kunnanhallituksen esityksen kunnallisveron Suomen ennätyksestä, 21 prosentista. Niin epätoivoista päätöstä ei sentään haluttu tehdä, mutta talousvaikeudet ovat yhtä kaikki kaatumassa päälle ja hyviä keinoja vaikea löytää.
Taivas ei ole kertaheitolla seestynyt edes Länsi-Lapin yltä, mutta tiistaina julkistetut työllisyystiedot kertovat hyvin, mitä Lapissa tapahtuu. Työllisten määrä on noussut ja työttömyysaste vähentynyt läänissä ylivoimaisesti enemmän kuin missään muualla Suomessa. Eikä Tornion seudun ja Länsi-Lapin uusien investointipäätösten työllisyysvaikutus edes näy vielä tilastoissa.
Lapin itäinen puolisko on yhä ongelma ja vaatii valtion erityishuomiota. Kaikkiaan silti pohjoisessa on menossa selvä käänne kohti parempaa, aivan kuten naapureissa Ruotsin, Norjan ja Venäjän pohjoisilla alueilla. Kehitystä vielä vahvistaisi, jos Suomi ymmärtäisi paremmin suunnata katseensa kohti Norjan ja Venäjän energiateollisuuden suuria ja houkuttelevia mahdollisuuksia.