Venäjän presidentin Vladimir Putinin harvoihin läntisiin ystäviin kuuluva Saksan entinen liittokansleri Gerhard Schröder sanoi maaliskuussa, että Putin ajattelee asioita historian kautta ja että hänellä on tämän vuoksi ”pelkoja joutua piiritetyksi”.
Schröder tarkoitti tällä läntisen sotilasliiton laajenemista entisen Neuvostoliiton länsilaidoille, mikä tuo Kremlin johtajan mieleen toisen maailmansodan kokemukset, ennen muuta Leningradin piirityksen.
Schröder itse oli alkuviikosta myrskyn silmässä, kun hän piipahti samaisessa Nevan miljoonakaupungissa, jota kutsutaan nykyisin Pietariksi.
Kyse oli kaasuyhtiö Gazpromin vastaanotosta, jolla juhlittiin pari viikkoa sitten 70 vuotta täyttänyttä Schröderiä. Ex-liittokansleri on Nord Stream -kaasuputkiyhtiön hallituksen puheenjohtaja. Gazprom on kyseisen saksalaisvenäläisen yhtiön suurin omistaja.
Saksalaismedian mielestä oli irvokasta, että Schröder kaulaili sydämellisesti Putinin kanssa Pietarissa, kun samaan aikaan joukko saksalaisia Etyj-sotilastarkkailijoita oli Itä-Ukrainan separatistien panttivankeina.
Varsin yleinen käsitys on, että Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumissa lankoja vedellään Venäjältä, vaikka Ukrainan kuohunnan syyt ovatkin kotoperäisiä.
Toinen maailmansota kummittelee monella tapaa Ukrainan kriisin taustalla. Venäjän mediassa viljellään ahkerasti fasisti-sanaa. Sillä viitataan Ukrainan äärioikeistoon, jonka väitetään olevan nyt vallassa Kiovassa.
Fasisti ja natsi ovat olleet maailmansodan päättymisestä saakka pahimman kaliiberin leimakirveitä Venäjällä, eikä niiden käyttöarvo näytä kadonneen mihinkään, vaikka aseet vaimenivat Berliinissä 70 vuotta sitten.
Maailmansodan kumpujen yöstä on myös ukrainalaisten kansallismielisten nimitteleminen banderalaisiksi.
Stepan Bandera oli ukrainalainen kiihkokansallinen johtaja 1930-luvulla ja toisen maailmansodan aikaan. Hän taisteli Neuvostoliittoa vastaan natsi-Saksan rinnalla mutta joutui itse Sachsenhausenin keskitysleiriin, josta Ukrainan vastarinta-armeija hänet vapautti. Sodan jälkeen Bandera asettui asemaan Müncheniin, missä neuvostoliittolainen agentti myrkytti hänet vuonna 1959.
Ukrainan kahtiajakoa läntiseen ja itäiseen osaan voi selittää kielen ja kulttuurin pohjalta, mutta varsin tärkeä on myös se kokemus, joka Ukrainan eri osissa on maailmansodan päättymisestä. Maan länsiosissa ajatellaan, että neuvostoarmeijan voitto Saksasta oli alku miehitysvallalle.
Ukrainan itäosissa puna-armeija koettiin vapauttajaksi ja Neuvostoliiton voitto oman identiteetin tukijalaksi. Tästä syystä fasisteilla pelottelu uppoaa hedelmälliseen maaperään.
Saksa on tehnyt tunnollisesti tiliä maailmansotien vastuustaan. Natsien ymmärtäjiä ei suvaita. Lait ovat niiltä osin kaikista maista tiukimmat.
Putinin aggressiivinen toiminta Ukrainan suunnalla on kuitenkin rohkaissut joitakin saksalaisia uudenlaisiin ulostuloihin. Saksassa on esimerkiksi vaadittu kahden neuvostoliittolaisen panssarivaunun poistamista Brandenburgin portin tuntumasta Berliinin keskustassa.
Panssarit ovat osa muistomerkkiä, jolla kunnioitetaan Berliinissä kaatuneita neuvostosotilaita. Saksan hallitus tyrmäsi vaatimuksen muistuttamalla, että muistomerkin säilyttäminen sisältyy Saksojen yhdistymissopimukseen.
Toista maailmansotaa seurasi kylmä sota, joka halkaisi Berliinin kahtia. Nyt puhutaan uudesta kylmästä sodasta. Se uhkaa halkaista Ukrainan kahtia.
Vanhan kylmän sodan aikana Putin ja Saksan liittokansleri Angela Merkel olivat rautaesiripun itäpuolella. Nyt toiveet Ukrainan tilanteen rauhoittamisesta on asetettu paremminkin itäsaksalaisen Merkelin kuin länsisaksalaisen Schröderin harteille.