Sää: Aika vaihtaa tal­vi­ren­kaat Oulun seu­dul­la: Ennuste lupaa kes­ki­vii­kol­le vuo­ro­kau­des­sa 15 senttiä lunta

Oulu: Jät­ti­mäi­nen os­tos­kes­kus nousee Kaak­ku­riin

His­to­rial­li­sen USA-so­pi­muk­sen tausta: Suomi ei saa jäädä Ruot­sis­ta jälkeen – vahva viesti Ve­nä­jäl­le

Suomi allekirjoittaa perjantaina Helsingissä Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen.

– Tavallaan peesaamme Ruotsia, perusteli puolustusministeri Jussi Niinistö kahdenvälistä USA-asiakirjaa kesällä.
– Tavallaan peesaamme Ruotsia, perusteli puolustusministeri Jussi Niinistö kahdenvälistä USA-asiakirjaa kesällä.
Kuva: Sakari Piippo / Valtioneuvoston kanslia

Suomi allekirjoittaa perjantaina Helsingissä Yhdysvaltain kanssa kahdenvälisen puolustusyhteistyösopimuksen.

Lännen Media kertoi USA-asiakirjan valmistelusta ensimmäisenä tiedotusvälineenä 1. heinäkuuta 2016. Samana päivänä Venäjän presidentti Vladimir Putin saapui vierailulle Suomeen.

Kahdenvälisellä USA-asiakirjalla Suomen valtionjohto haluaa lähettää signaalin sekä Venäjän suuntaan että länteen päin.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist ja Yhdysvaltain puolustusministeri Ashton Carter allekirjoittivat 8. kesäkuuta maiden välisen viiden pääkohdan yhteistyösopimuksen Washingtonissa.

Tässä tilanteessa alkoi näyttää ulospäin siltä, että Suomi oli jäämässä turvallisuuspoliittisesti harmaalle vyöhykkeelle länsisuhteitaan nopeasti vahvistavan Ruotsin ja Venäjän väliin.

Valtioiden puolustushallintojen välisiä yhteistyöasiakirjoja valmistellaan usein salassa pitkään, mutta ulkopoliittisia viestejä niistä tulee vasta valmistelun julkistamisen ja lopulta allekirjoittamisen hetkellä.

Suomelle on turvallisuuspolitiikassa tärkeää, että maamme ei jää länsisuhteiden syventämisessä Ruotsista jälkeen.

Nyt Suomi seuraa Ruotsin esimerkkiä ja tiivistää sotilaallista suhdettaan Yhdysvaltoihin.

– Tavallaan peesaamme Ruotsia. On järkevää, että emme jää Ruotsista jälkeen myöskään yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa, puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) perusteli kahdenvälistä USA-asiakirjaa kesällä. (LM 1.7.)

Suomi halusi aiesopimuksen ennen Trumpin mahdollista voittoa

Suomen puolustushallintoa ja ulkopoliittista johtoa vaivasi jo tuolloin ajatus, että Donald Trump saattaa voittaa marraskuussa pidettävät Yhdysvaltain presidentinvaalit. Trump on antanut lukuisia ristiriitaisia lausuntoja, jotka ovat antaneet eurooppalaisille aiheen epäillä, olisiko Yhdysvallat Trumpin johdolla enää sitoutunut puolustamaan Nato-liittolaisiaan Euroopassa ja syventämään puolustusyhteistyötä Naton kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin kanssa.

– Asiakirja auttaisi käytännön yhteistyön järjestämistä Yhdysvaltain kanssa ja antaisi ryhtiä kahdenväliseen toimintaan. Kun Yhdysvalloissa presidentti syksyllä vaihtuu, samalla siellä vaihtuu melkoinen osa hallintokoneistoa. Yhteistyösopimus edustaisi jatkuvuutta ja pysyvyyttä suhteissa, Niinistö korosti. (LM 1.7.)

Nyt toteutuu Suomen toive asiakirjan allekirjoittamisesta ennen Yhdysvaltain vaaleja.

Suomi ei ole Trump-epäilyineen yksin. Naton jäsenmaan ja Yhdysvaltain erittäin läheisen liittolaisen Tanskan pääministeri Lars Løkke Rasmussen ilmaisi viime viikolla Ahvenanmaalla Lännen Medialle Trump-huolensa.

– Kun katsot presidentinvaalikampanjaa, voit olla hiukan levoton siitä, että yksi ehdokkaista laittaa kysymysmerkkejä Naton perussopimuksen 5. artiklan kohdalle, Rasmussen ei peitellyt huolestuneisuuttaan Trumpin puheista, joille on venäläisessä mediassa jopa hurrattu.

– Meidän on tärkeätä pitää Yhdysvallat veneessä, ja olen tyytyväinen, että presidentti Obamalla on ollut Eurooppa korkealla agendallaan. Naton Varsovan kokouksessa hän jälleen korosti, että tarvitsemme vahvaa transatlanttista turvallisuusyhteistyötä, Rasmussen totesi. (LM 29.9.)

Ruotsi ja Suomi vahvistavat taistelukykyä USA:n kanssa – virallisesti puhutaan yhteensopivuudesta

Suomen puolustushallinto kutsuu perjantaina allekirjoitettavaa USA-asiakirjaa aiejulistukseksi. Yhdysvaltain puolustusministeriö käyttää englanninkielistä termiä ”statement of intent”, jonka suomennos on ”aiesopimus”.

Suomi ja Yhdysvallat ilmaisevat tahtonsa syventää ja kehittää maiden kahdenvälistä puolustusyhteistyötä.

Puolustusministeri Niinistö ja Helsingissä vieraileva Yhdysvaltain varapuolustusministeri Robert Work kertovat aiejulistuksen sisällöstä enemmän perjantaina.

Lännen Median tietojen mukaan Suomen ja Yhdysvaltain välisen asiakirjan sisältö on samansuuntainen kuin Ruotsin ja Yhdysvaltain kesäkuussa allekirjoittaman asiakirjan, josta Yhdysvallat niin ikään käyttää termiä ”statement of intent”.

Kun näin on, kyse on vahvasta ulkopoliittisesta viestistä, vaikka aiejulistus ei sisällä juridisia velvoitteita auttaa kumppania kriisitilanteessa.

Lännen Media haastatteli kesäkuussa Ruotsin puolustusministeri Hultqvistia hänen Pentagonissa allekirjoittamansa USA-sopimuksen merkityksestä.

– Sopimus sisältää viisi pääkohtaa. Ensimmäinen on kahdenvälisen harjoitustoiminnan lisääminen ja toinen yhteensopivuus joukkojemme välillä. Sitten tulevat materiaalikysymykset ja tutkimus. Viidentenä kohtana ovat kansainväliset operaatiot. Pidämme tärkeänä, että Ruotsi lisää yhteistyötä USA:n kanssa, koska se edistää vakautta meidän osassamme Eurooppaa, Hultqvist perusteli. (LM 24.6.)

Käytännössä yhteensopivuudella tarkoitetaan maiden yhteistä taistelukykyä.

Hultqvist painotti Lännen Medialle, että amerikkalaisia harjoitusjoukkoja nähdään tulevaisuudessa lisää Ruotsin maaperällä, vesillä ja ilmatilassa. Hän mainitsi esimerkkinä sen, että vastikään amerikkalaiset hävittäjät olivat osallistuneet Ruotsin, Suomen ja Norjan ilmavoimien Cross Border Training -harjoituksiin.

– Ilmapuolustuksessa meillä on myös Arctic Challenge -harjoitus, johon osallistuu amerikkalaisia yksiköitä, hän lisäsi.

Vuonna 2017 harjoituksen johtovaltio on Suomi.