Kolumni

”Historiallinen virhe” voi kostautua Euroopalle

EU-johtajat myönsivät itsekin, että unioni teki ”historiallisen virheen” torpatessaan jäsenyysneuvottelujen aloittamisen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

-

EU-johtajat myönsivät itsekin, että unioni teki ”historiallisen virheen” torpatessaan jäsenyysneuvottelujen aloittamisen Albanian ja Pohjois-Makedonian kanssa.

Kaksikko on ollut EU-putkessa jo vuodesta 2003, jolloin EU lupasi Thessalonikissa, että Länsi-Balkanin maiden paikka on EU:ssa. Nykyinen EU-komissio on ehdottanut Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen avaamista neljä kertaa.

-

Päätös neuvottelujen aloittamisesta olisi tehtävä yksimielisesti, eivätkä EU-maat siihen kyenneet lokakuussa 2019 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa, vaikka myös Suomi EU:n puheenjohtajamaana teki asian eteen hartiavoimin töitä.

Täysin poikkiteloin asettui Ranska, joka Saksan valta-aseman heiketessä yrittää ottaa ohjakset käsiinsä EU:ssa. Ranskan virallinen peruste tyrmäykselle oli se, että EU:ta ja sen neuvotteluprosesseja on uudistettava ensin ennen kuin unioni voi laajeta. Hollanti ja Tanska olisivat hyväksyneet neuvottelut Pohjois-Makedonian kanssa, mutta Albaniaa nekään eivät kelpuuttaneet.

Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-rukkaset olivat pettymys koko Balkanille. Ne tulkittiin niin, että EU:n laajeneminen on nyt jäissä, ja että hakijamaiden on mietittävä muita vaihtoehtoja lähitulevaisuutensa varalta. Vaihtoehdoista ei ole pulaa. Vaikka Venäjä, Kiina, Turkki ja muutamat arabimaat ovat taloudellisesti pieniä toimijoita Balkanilla EU:hun verrattuna, ne kasvattavat vaikutusvaltaansa investoimalla ja lainoittamalla esimerkiksi infrastruktuuri- ja energiahankkeita.

Vain muutama päivä Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen Serbia allekirjoitti vapaakauppasopimuksen Euraasian talousunionin (EAEU) kanssa. Venäjä kutsui yhteistyöhön myös Albanian ja Makedonian ja lupasi niille EAEU:ssa ”nopeammin ymmärrystä” kuin mitä EU on tarjonnut. EAEU on Venäjän johtama, entisistä neuvostotasavalloista koostuva poliittinen ja taloudellinen liitto.

EU oli useaan kertaan varoittanut Serbiaa, että sen on luovuttava vapaakauppasopimuksesta EAEU:n kanssa, jos se mielii EU:hun.

Länsi-Balkanin kuusikosta (WB6) Serbia ja Montenegro käyvät jäsenyysneuvotteluja EU:n kanssa, ja niille EU on lupaillut jäsenyyttä aikaisintaan 2025. Albanian ja Pohjois-Makedonian lisäksi Bosnia-Hertsegovina on jättänyt hakemuksensa. Myös Kosovo haluaisi EU:hun. Erityisen tyrmistynyt EU:n rukkasista oli Pohjois-Makedonia, joka on pääministeri Zoran Zaevin johdolla tehnyt isoja uudistuksia. Se on korjannut välejään naapureihinsa, parantanut vähemmistöjen asemaa ja jopa muuttanut nimensä saadakseen EU-oven auki.

Zoran Zaev edustaa sosialidemokraatteja (SDSM), ja hänen koalitiohallituksensa oli myynyt kivuliaan nimenvaihdoksen nimenomaan sillä, että se avaisi jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa. Lähes 30 vuotta kestänyt riitely Makedonian nimestä Kreikan kanssa oli estänyt maan länsi-integraation. Riita ratkesi kesällä 2018 EU:n ja Naton toivomalla tavalla. Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia (FYROM) muutti nimensä Pohjois-Makedoniaksi.

Zaeville ei jäänyt muita vaihtoehtoa kuin julistaa ennenaikaiset vaalit, jotka pidetään huhtikuussa 2020. Oppositiossa oleva populistinen ja kansallismielinen VRMO-DPMNE on uhannut romuttaa nimisopimuksen, jos se voittaa vaalit. VRMO-DPMNE pitää Makedonian uutta nimeä Skopjen ja Ateenan ”pakkopäätöksenä”.

VRMO-DPMNE hallitsi Makedoniaa 2006–2016 itsevaltaisin ja korruptoitunein ottein. Vaikka VRMO-DPMNE haluaa Makedonian EU:hun, sillä on läheiset suhteet Vladimir Putinin Venäjään. Nimikiistassa Venäjä asettui VRMO-DPMNE:n tueksi. Venäjä yritti estää sovun syntymisen Kreikassa. VRMO-DPMNE on myös pääministeri Viktor Orbánin johtaman Fideszin liittolainen. Entinen pääministeri Nikola Gruevski pakeni marraskuussa 2018 Unkariin, josta hän sai turvapaikan. Gruevski olisi joutunut telkien taakse Makedo­niassa saatuaan kahden vuoden tuomion korruptiosta ja vallan väärinkäytöstä.

Länsi-Balkanin kuusikosta vain Albania säästyi Jugoslavian hajoamissodilta (1991-1995). Kosovon irtautumista Serbiasta edelsi katkera aseellinen välienselvittely (1996-1999), joka päättyi vasta Naton pommi-iskuihin. Myös nykyinen Pohjois-Makedonia kävi sisällissodan partaalla vuonna 2001.

Arvet paranevat hitaasti, ja pinnan alla kytee yhä. Albania ja Kosovo puuhaavat melko avoimesti Balkanin albaanialueiden yhdistämistä, suur-Albaniaa. Serbitasavalta haluaisi irrottautua Bosnia-Hertsegovinasta. Serbian ja Kosovon lähentymisneuvottelut ovat pahasti jumissa. Jos toiveet EU-jäsenyydestä karkaavat Balkanilla, myös edellytykset sovulle ja pysyvälle rauhalle heikkenevät. ”Historiallinen virhe” voi kostautua EU:lle, joka perustettiin nimenomaan siksi, että sota Euroopassa kävisi mahdottomaksi.

Tuula Koponen on vapaa toimittaja, joka asuu osan vuodesta Unkarissa ja seuraa keskisen Itä-Euroopan ja Balkanin tapahtumia.