Peruspalveluministeri Paula Risikko (kok.) pitää historiallisena sitä, että pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitusohjelmaan kirjattiin kohta naisten ja miesten palkkaerojen selkeästä kaventamisesta tällä vaalikaudella.
Se suorastaan velvoittaa hallituksen toteuttamaan paljon puhutun hoitoalan palkkojen korotuksen.
"Ikinä ei ole hallitusohjelmassa näin yksityiskohtaisesti otettu kantaa tällaiseen asiaan", Oulussa Terve-sos-messuilla torstaina vieraillut Risikko kehuu.
Ohjelmassa sanotaan, että hallitus on valmis tukemaan korotetulla valtionosuudella sellaista kuntasektorille syntyvää palkkaratkaisua, joka edistää naisvaltaisten alojen palkkojen kilpailukykyä.
Hallitus on varannut rahaa ohjelman tarkoittamiin kohteisiin. Se, milloin ja kuinka paljon hoitajat saavat lisää lompakoihinsa, riippuu syksyn palkkaneuvotteluista.
Risikon mukaan kerralla palkankorotuksia ei voida toteuttaa, mutta jostakin on
aloitettava.
Hoitoalaa rassaavat palkkakysymysten lisäksi työn raskaus ja liiallinen pätkätöiden teettäminen. Risikko sanoo, että uusien työntekijöiden saaminen alalle tyrehtyy, jos näitä asioita ei pystytä hoitamaan kuntoon.
Julkisuudessa on puhuttu 500 euron palkankorotusten tarpeesta. Risikko sanoo, että hän ei ole saanut vielä konkreettisia pyyntöjä sairaanhoitajien ammattijärjestöltä Tehyltä eikä perushoitajien liitolta Superilta, vaikka on ollut yhteydessä niiden puheenjohtajiin ihan hiljattain.
Huomio perusterveydenhuoltoon
Risikko toi messuväelle eli sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille terveisensä ja varoitteli pilaamasta hyvää asiaa, kuntien rakenteita ja palveluja uudistavaa Paras-hanketta.
Hänen mielestään lapsi voidaan laskea menemään pesuveden mukana, siksi varoituksen sana on paikallaan. Kun kuntien kesken perustetaan palvelupiirejä, vaarana on esimerkiksi sosiaalipalvelujen ja terveyspalvelujen pirstoutuminen. Silloin ajatus palvelujen saumattomasta ketjusta ei toteudu niin kuin pitäisi.
Toisen varoituksen sanan hän haluaa lausua siitä, että perusterveydenhoitoa ja erikoissairaanhoitoa ei tule erottaa liikaa toisistaan, vaan ne tulee pitää yhtenäisenä palvelukokonaisuutena asiakkaan näkökulmasta.
Varsinkin hoitotakuun yhteydessä kaikki kehittäminen kohdistui jonojen purkuun erikoissairaanhoidossa, ja perusterveydenhuollon turvaaminen jäi vähemmälle. Olisi tarkoituksenmukaisinta, jos ne muodostaisivat yhtenäisen hoitoketjun. Hallitus on budjetissaan lisännyt määrärahoja perusterveydenhuollon vahvistamiseksi.
Risikko selventää, että jos nämä kaksi ovat liiaksi erillään toisistaan, yksittäistä potilasta helposti pompotellaan paikasta toiseen erilaisten diagnoosien ja tiedon kulun puutteen takia.
Lisää yhteisvoimaa palveluihin
Hallitusohjelman linjauksiin kuuluu myös väestön terveystilanteen parantaminen, mihin Paula Risikon mukaan päästään lisäämällä poikkihallinnollisuutta. Niin sanottu palveluinnovaatiohanke pyrkii kehittämään synergiaa työnjakoon kuntien toimialoilla.
Palvelujen tuottamisessa voidaan miettiä synergiaa. Myös tietojärjestelmät ovat liian usein keskenään yhteen sopimattomia.
Risikko korosti Oulussa, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan lisää tietoa kustannusvaikuttavuudesta.
Tuloksellisuuden mittaaminen on vaikeaa mutta ei mahdotonta. Palvelujen määrää mitataan yleensä hyvinkin paljon, mutta vähemmän sitä, miten ne vaikuttavat ja hyödyttävät. Tähän lisätään kustannusten selvittely, niin saadaan kustannusvaikuttavuus.