Jos laji on uhanalainen, sitä on suojeltava. Suomalainen jääpallo on kohta kuin saimaannorppa: tarttis nimittäin tehrä jotain - ja pikaisesti.
Jääpalloliiton liittohallituksen jäsen Topiantti Äikäs ja OLS:n junioripäällikkö Sampo Sakko eivät ainakaan ole jääneet tupisemaan tilannetta nurkkaan. He kutsuivat 50 oululaista vaikuttajaa katsomaan OLS:n ja HIFK:n välistä liigan kärkiottelua ja keskustelemaan jääpallon tulevaisuudesta.
50 vaikuttajasta paikalle saapui kourallinen. Kansanedustajista kutsua noudatti Lyly Rajala, oululaisista valtuutetuista Juha Hänninen. Kulttuurin puolelta tuli teatterinjohtaja Ahti Ahonen, talouselämästä Technopoliksen konsultointijohtaja Martti Launonen sekä Kärpistä voimakaksikko Juha Junno ja Seppo Arponen.
Mitä sunnuntain tapahtumasta jäi käteen, Topiantti Äikäs?
"Saimme annettua asiallisen olosuhdeinfon ja näimme suomalaisen huippumatsin. Tauolla saimme aikaan hyvän keskustelun olosuhteista. Lisäksi vaihdoimme Seppo Arposen kanssa ajatuksia tulevasta katsomorakennelmasta."
Pyhäpäivän sää oli jääpallokatsojille lähes täydellinen: pakkasta yksi aste, ei tuulta, ei sadetta.
"Huumorimielessä sanoisin, että oli vähän liiankin hyvä sää", Äikäs naurahtaa.
Ulko- vai sisäpeli?
Jääpallo on paininut olosuhteiden kanssa jo pitkään. Vanha talven mahtilaji on joutunut hyppäämään terävimmän kehityksen kelkasta pois.
Nykyihminen taitaa vaatia katsomolta enemmän kuin pelkkää puuta jalkojen alle ja viihdykkeiltä enemmän kuin höyryävän makkarateltan.
Väite, että itse laji ei kiinnosta enää ketään, joutuu huonoon valoon, kun kurkistetaan länsinaapurin puolelle. Suomi pääsi tekojääratojen makuun pari vuosikymmentä Ruotsin perässä ja sama on tapahtumassa myös hallikysymyksessä. Ruotsissa jääpallo on kohta hallipeli, Suomessa se taistelee uhanalaisena.
"Hallit olisivat lajille piristys. Hallin pitäisi olla sen kokoinen, että se on monitoimihalli. Siellä pystyisi tekemään vaikka mitä. Rajan takana on hyvä vertailukohde; sikäläinen liikuntakulttuuri on meitä kymmenen vuotta edellä. Lämmitetty katsomo nyt ainakin on ehdoton edellytys lajille", kansanedustaja Lyly Rajala sanoo.
Lajin kannattaa puhua mieluummin jääurheiluhalleista kuin jääpallohalleista.
"Liiton tavoitteena olisi saada kolmesta viiteen hallia eri puolille maata. Paikallistasolla olemme huolissaan kenttien määrästä. Esimerkiksi uusien asuinalueiden koulujen yhteyteen kaivataan tekojääratoja. Olemme jo nyt ihan tupella, kun talvet ovat tällaisia", Äikäs listaa.
Tulevaisuudessa ruotsalainen hallipeli houkuttaa entistä enemmän kynnelle kykeneviä pelaajia Ruotsin puolelle.
"Meidän pitäisi kääntää puhuri niin, että me pidämme itse itseämme hengissä", Rajala miettii.
Kaupunginvaltuutettu Juha Hännisen mielestä päättäjien päät kääntyvät hitaasti.
"Minulla on sellainen tunne, että meillä on liian paljon päättäjiä, joilla eivät ymmärrä liikunnan ja urheilun merkitystä."
Parannusta tulossa
Pakkalan tekojääradan olosuhteet nytkähtävät eteenpäin, kun kaupunki ja Kärpät valmistelevat katsomo- ja toimistorakenteiden toteuttamista. Katsomotiloista vastaa kaupunki ja suunnitelmissa on katettu, noin 750-paikkainen katsomo. Lisäksi katsomon alapuolelle rakennetaan uudet kahvilatilat.
Varovainen arvio valmistumisajankohdasta on joulukuu eli ensi kauden puoliväli.
"Lajikateus tai esimerkiksi kulttuurin ja urheilun vastakkain asettelu on aivan turhaa. Luonnonjäätä on koko ajan vähemmän ja vähemmän. Jääpallo on hieno laji ja juniorikiekkoilijoillekin tekee hyvää pelata sitä. Toivottavasti katsomoasiassa pystytään kuuntelemaan myös käyttäjiä", Kärppien toimitusjohtaja Juha Junno toteaa.
Äikäs ainakin aikoo lähestyä kaupunkia.
"Jääpalloväki ei ole täysin tyytyväinen suunnitelmaan."
