Nuorille on arvokasta käydä samaa lukiota, mitä moni suomalainen arvohenkilö on käynyt. Opinahjoa arvostetaan ja sinne halutaan opiskelemaan.
Koulutus oululaisissa lukioissa on laadukasta muissakin kuin lyseossa. Hyvä koulutus ei ole sidottu rakennukseen tai sijaintiin.
Historiallisen arvokas lyseon rakennus on ehdottomasti suojelun arvoinen. Mutta onko sen oltava kunnan omistuksessa ja koulukäytössä? Rakennus ei vastaa nykyajan koulurakennusta, se ei ole käytännöllinen ja on huonossa kunnossa.
Remontin arvioitiin vuonna 2013 maksavan 11 miljoonaa euroa. Nyt hinta-arvio on jo 15 miljoonaa. Epäilen lopullisen summan olevan reilusti yli budjetoidun. Usein Museovirasto kasvattaa kustannuksia sekä urakkasopimuksista tehdään maksajalle epäedullisia, kun rakennuttaja on kunta/valtio.
Miksi remonttia siirrettiin kuntien liitosvaiheessa? Oliko tarkoitus antaa kanta-Oulun poliitikoille mahdollisuus moittia muiden kuntien investointeja? Eikä mennyt kovin kauaa liittymisestä, kun Oulun virkamiehet esittivät kokoomuksen johdolla muun muassa Oulunsalon ja Kiimingin lukioiden lopettamisia. Eivät kaikki lukiolaiset halua keskustaan opiskelemaan.
Nyt virkamiehillä on huoli, että lukion opiskelupaikkoja ei ole tarpeeksi. Herää ajatus, onko virkamiesten matematiikka erilaista kuin koulussa? Näistä huonoista laskelmista on muitakin esimerkkejä, muun muassa Kuivasjärven koulu.
Mietinkin usein, että mistä tämä vastakkainasettelu alkoi? Kokoomus on painottanut, että velkaa ei saa ottaa eikä verojakaan saa nostaa, vaikka investointitarve on iso, muun muassa Ouluhalli, uimahallit, lyseo, koulut.
Eikö olisi aiheellista nostaa väliaikaisesti veroäyriä, jos/kun investointitarve on iso? Suomi toki saa lainaa miinuskorolla, joten investoinnit eivät ole huono sijoitus velkarahallakaan.
Oulun koulujen korjausvelka ja perusparannukset olivat joku vuosi sitten noin 110 miljoonaa euroa. Säästöjä yritetään hakea seinistä ja toiminnoista. Seinistä ja energiakustannuksista säästäminen on aiheuttanut kouluissa sisäilmaongelmia, rauhattomuutta ja opettajien uupumista. Näiden hoitaminen näkyy hyvinvointipuolen kulujen kasvuna. Taitaa näkyä myös Pisa-tuloksissa.
Yksityistämisen myötä ollaan menty huonoon suuntaan yhteiskunnan omistamien kiinteistöjen hoidossa, kiinteistöjen korjaukset ovat nykyään vähän mitä sattuu.
Esimerkkinä Raatin ja Vesi-Jatulin uimahallit. Miten on mahdollista, että yksityisen on kannattavaa pitää rakennukset hyvässä kunnossa, myös kunnan käytössä olevat (elinkaarimalli)?
Lyseon rakennus jatkanee lukion opetustiloina, jos rahat riittää. Ja kyllähän ne riittää jos niin halutaan, mutta ei tehdä vastakkainasettelua eikä lyhytkantoisia ehdotuksia. Eikö niin virkamiehet ja poliitikot?
Valtuustossa istuu useita lyseon käyneitä kuten myös virkamiehissäkin, joten heidän on ainakin helppoa puoltaa rakennuksen korjausta. Maksoi mitä maksoi. Onhan se tunteellinen jo perinteidenkin vuoksi. Perinteitä pitää arvostaa. Tehdään se kuitenkin yhdessä.
Ale Luokkanen
Oulu
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.