Koulutus: Par­tu­ri-kam­paa­moil­la on pula pä­te­vis­tä työn­te­ki­jöis­tä

Panimot: Kemiin pe­rus­te­taan panimo, jonka tarina on kuin elo­ku­vis­ta

Mainos: Kalevan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

His­to­ria tul­vil­laan tautien tais­te­lua

Lintuinfluenssa on puheenaiheena työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa ja kotona iltauutisten aikaan, kun jossakin päin Aasiaa taas kaasutetaan siipikarjaa. Uutisia seurataan jo varuillaan, mutta ainakin vielä pandemian uhkaan suhtaudutaan Suomessa rauhallisesti.

Osku-poika sai poliosokeripalan Oulussa keskustan terveysasemalla helmikuun 11. päivänä vuonna 1985. Rokotteen tarjosi terveydenhoitaja Leena Miettinen ja sen laittoi pojan suuhun äiti Eija Jansson-Tervonen.
Osku-poika sai poliosokeripalan Oulussa keskustan terveysasemalla helmikuun 11. päivänä vuonna 1985. Rokotteen tarjosi terveydenhoitaja Leena Miettinen ja sen laittoi pojan suuhun äiti Eija Jansson-Tervonen.
Kuva: Kalevan arkisto

Lintuinfluenssa on puheenaiheena työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa ja kotona iltauutisten aikaan, kun jossakin päin Aasiaa taas kaasutetaan siipikarjaa. Uutisia seurataan jo varuillaan, mutta ainakin vielä pandemian uhkaan suhtaudutaan Suomessa rauhallisesti.

"Eikä tavallinen ihminen tässä oikein muuta voikaan kuin pysyä rauhallisena, pitää huolta yleiskunnostaan ja luottaa siihen, että terveydenhuollossa ja muutenkin yhteiskunnassa tehdään kaikki mahdollinen ennakointi. Se on parasta varautumista, paljon järkevämpää kuin esimerkiksi lääkkeiden hamstraus", Kansanterveyslaitoksen virustautien ja immunologian osaston johtaja Tapani Hovi huomauttaa.

"Suomalaiset ovat luonteenlaadultaan rauhallisia, ja käsityksemme mukaan suuri enemmistö luottaakin siihen, että terveysviranomaiset osaavat hoitaa tilanteen", Hovi toteaa.

Samaa osoitti Ilta-Sanomien juuri teettämä gallupkysely. Reilu enemmistö eli 64 prosenttia ei pelkää lintuinfluenssaa. 75 prosenttia luottaa viranomaisten valmistautuneen epidemiaan, ja vain kolme prosenttia on ostanut tai aikoo ostaa lähiaikoina Tamiflu-reseptilääkettä.

Hovi kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön perustamaan pandemian varautumistyöryhmään, joka valmistelee suunnitelmat influenssapandemian varalle. Työryhmässä on alustavasti asetettu tavoitteeksi varautuminen siihen, että 35 prosenttia suomalaisista tulee sairastumaan. Suunnitelmien oletuksena on, että sairaalahoitojaksoja tulisi olemaan 11 000-35 000, ja 3 000-9 000 kuolisi tautiin.

Työpaikan kahvikeskusteluissa pohditaan vielä kevyeen sävyyn, onko suhtautuminen kanaruokiin jo muuttunut, kuinka yhdellä on tullut tavaksi pestä käsiä tavallista useammin ja voisiko taudin välttää, jos vetäytyisi syrjäiselle mökille syömään säilykkeitä.

Pandemian varautumisryhmän suunnitelmissa kysymykset ovat toista luokkaa. Kuka tekee työt ja turvaa tuotannon, jos työikäisestä väestöstä neljännes kaatuu yhtä aikaa sairasvuoteelle? Missä sairastuneet hoidetaan, kun sairaaloiden petipaikat loppuvat? Ja mistä otetaan sijaiset, kun tauti osuu yhtä lailla sairaanhoitajiin ja lääkäreihin? Puhumattakaan oikeaan aikaan ajoitetuista joukkorokotuksista.



Espanjantautiin kuoli
lähes 30 000 Suomessa


Historian pahimmassa influenssaepidemiassa, espanjantaudissa, suurta kuolleisuutta aiheutti nimenomaan se, että ei ollut minkäänlaisia valmiussuunnitelmia. Tilanne sodan vuoksi oli muutenkin kaoottinen. Vuosina 1918-20 espanjantautiin kuoli 30-50 miljoonaa ihmistä maailmassa, ja Suomessakin lähes 30 000 ihmistä. Varsinkin Pohjois-Suomessa tauti teki tuhoisaa jälkeä. Esimerkiksi Inarissa lähes kaikki asukkaat sairastuivat ja joka kymmenes asukas kuoli.

"Laaja tuho johtui osin siitä, että sairasvuoteelta piti nousta kesken taudin, kun ei ollut väkeä joka olisi kyennyt hoitamaan sairaita ja lämmittämään taloja", sanoo espanjantaudista vastikään väitellyt (Kaleva 9.10.2005) filosofian tohtori Eila Linnanmäki. "Influenssan perushoitoon kuuluu riittävän pitkä lepo vaarallisten jälkitautien vaaran vuoksi. Tämä on haaste myös nyt, kun pandemiaan varaudutaan. Meillä on paljon yksin asuvia ihmisiä."

Inarissa kerrottiin taudin iskeneen syrjäisimpäänkin mökkiin. "On myös tarina, että yksi talo olisi säästynyt taudilta, kun isäntä laittoi ovet säppiin, kenenkään ulkopuolisen kanssa ei oltu tekemisissä ja talossa poltettiin tervapatoja", Linnanmäki kertoo.

Ilmeisesti Yhdysvalloista Kansasista armeijan harjoitusleiriltä alkunsa saanut espanjantauti on ollut tuhoisin, vaikkakaan ei ensimmäinen maailmanlaajuinen influenssaepidemia. Eila Linnanmäki huomauttaa, että kiinnostavaa uutta tietoa espanjantaudista ovat tuoneet Alaskan ikiroutaan haudattujen ruumiiden viimeaikaiset tutkimustulokset. Ruumiista eristetty virus on antanut viitteitä siitä, että espanjantaudin olisi aiheuttanut samantyyppinen lintuinfluenssavirus kuin nyt pelätään.

Influenssaepidemioista on kuvauksia jo Rooman valtakunnan ajoilta ja keskiajalta, mutta Suomessa asutus oli pitkään liian harvaa taudin leviämiseen. Koko Eurooppaa koetteli influenssa vuosina 1741-43, ja tämä epidemia ulottui myös Suomeen. Samoin kolme seuraavaa epidemiaa ennen espanjantautia aiheuttivat tuhoa myös Suomessa.

1900-luvulla espanjantaudin jälkeen maailmanlaajuiseksi epidemiaksi levisi aasialainen influenssa, joka saapui vuonna 1957 Vladivostokista ja Lounais-Kiinasta. Maailman väestöstä noin 10-35 prosenttia sairastui epidemiaan. Kuolleita oli noin miljoona.

Vuonna 1968 saapui seuraava pandemia, hongkongilainen, jossa kuolleiden määrä koko maailmassa oli noin 700 000 ihmistä. Pandemiaa pelättiin myös vuonna 1976, kun Yhdysvalloissa levisi sikainfluenssa. Se jäi kuitenkin paikalliseksi epidemiaksi. Lievempi epidemia oli moskovalainen influenssa vuonna 1977.



Viimeksi pelätty
sarsia ja poliota


Pari vuotta sitten maailmassa pelättiin ja varauduttiin sars-epidemiaan, kun tauti aluksi diagnosoitiin influenssaksi. Diagnoosi osoittautui virheelliseksi. Kyseessä ei ollutkaan influenssa vaan korona-viruksen aiheuttama tauti, joka saatiin talttumaan, kun siihen oli sairastunut maailmassa yli 8 500 ihmistä ja kuolleita oli noin 800.

Miesmuisti taudeissa on lähes samaa luokkaa kuin menneiden vuosien säissä. Menneistä tartuntataudeista lähimpänä muistuu mieliin laaja rokotuskampanja poliota vastaan Suomessa vuonna 1985. Monet muistavat vielä hyvin, kuinka talvikamppeissa jonotettiin sitä sokeripalaa. Miten paha epidemia olikaan?

"Polioepidemiassa Suomessa vuonna 1984-1985 oli vain kymmenen oireelliseen tautiin sairastunutta", Tapani Hovi huomauttaa. "Se oli vähäinen määrä verrattuna siihen, kuinka vielä 1950-luvulla sairastuneita saattoi olla satoja useana vuotena."

Poliorokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1957. Tauti hävisi jo maastamme, kunnes Välimeren maista peräisin oleva poliovirus aiheutti epidemian vuosina 1984-1985. Vuoden 1985 rokotuskampanjan jälkeen poliota ei ole esiintynyt Suomessa.

Aikaisemmassa, vuoden 1956 polioepidemiassa oireellisen taudin sai 623 suomalaista. Kaikkiaan polioon sairastuneiden määräksi arvellaan 10 000-12 000 suomalaista, kertoo Suomen Polioliitto ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Oksa. Elossa heistä on 4 000-6 000 ihmistä, Polioliiton jäseninä noin 1 400.

Edelleen liittoon tulee uusia jäseniä, lähes 80 uutta viimeisen kolmen vuoden aikana.

"Vammautuneista suurin osa on suuriin ikäluokkiin kuuluvia, normaalisti työssä käyviä ihmisiä. Liiton toiminta alkaa kiinnostaa siinä vaiheessa kun työ- ja perhekiireet helpottavat tai kun alkaa ilmaantua polioon kuuluvia jälkioireita", Oksa kertoo.

Birgitta Oksa ei ole itse sairastanut poliota ja kuuluu siihen vähälukuiseen joukkoon, joka ei voinut ottaa poliorokotetta allergian vuoksi. "Mutta kaikki muut työntekijät liitossa ovat polion sairastaneita."



Lähelle tuleva
uhka huolestuttaa


Kun pelottavat, tarttuvat taudit ovat länsimaissa enää harvinaisia tai kokonaan voitettuja - paitsi hiv ja aids - saavat influenssat suuren huomion. "Meillä helposti unohtuu, että maailmassa etenkin kehitysmaissa kuolee joka vuosi miljoonia ihmisiä tartuntatauteihin. Kun jokin sitten uhkaa tätä meidän omaa lintukotoa, se uutisoidaan heti laajasti ja ihmiset kiinnostuvat asiasta. Kun tauti on helposti ja nopeasti tarttuva eikä siltä pysty suojautumaan, se kauhistuttaa", kuvailee Eila Linnanmäki.

Pandemiassa pelottavaa on juuri sairastuvien suuri määrä. Vaikka vain yksi prosentti kuolisi, se on valtava määrä ihmisiä.

Suuriin ikäluokkiin kuuluvat muistavat lapsuudestaan, kuinka pelottavia tartuntatauteja silloin olivat muun muassa kurkkumätä ja tuberkuloosi, ja myös hinkuyskän tarttumista pelättiin.

Kurkkumätä oli yleinen lastentauti 1940-luvun Euroopassa, mutta tehokkaan rokottamisen ansiosta tauti saatiin hävitettyä teollisuusmaista 1960-luvulla. Venäjällä kurkkumätä aiheutti vaikean epidemian vielä 1990-luvun alussa, eikä tautia ole saatu vieläkään täysin häviämään. Venäjältä tauti on ulottunut Suomeen, ja ensimmäinen kurkkumätätapaus yli 40 vuoteen todettiin vuonna 1993. Tämän jälkeen Suomessa on todettu vuotta kohden muutamia kurkkumätätapauksia.

1940-luvulla Suomessa sairastui tuberkuloosiin vuosittain noin 10 000 ihmistä, ja potilaita hoidettiin kuukausia parantoloissa. Yleisen hygienian ja elintason parantumisen, tehokkaan hoidon ja rokotusten myötä tuberkuloositapausten määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja nyt Suomi kuuluu matalan tuberkuloosin esiintyvyyden maihin. Silti tautiin sairastuu vieläkin vuosittain noin 500 ihmistä.

Laajamittaiset hinkuyskärokotukset aloitettiin Suomessa vuonna 1952. Rokotuksista huolimatta hinkuyskän aiheuttamat paikalliset epidemiat ovat edelleen yleisiä. Hinkuyskälle on tyypillistä epidemioiden toistuminen 3-4 vuoden välein.Vuonna 2003 todettiin 1 264 laboratoriovarmistettua hinkuyskätapausta. Eniten hinkuyskää esiintyy kouluikäisillä lapsilla.

Malarian ja koleran tapaiset tartuntataudit ovat Suomesta hävinneet. Viimeinen tietoon tullut koleratapaus Suomesta, lähes sataan vuoteen, on muutaman vuoden takaa. Sen sai Thaimaasta salakuljetettuja simpukoita syönyt henkilö.

Malariaa, vilutautina ja horkkana tunnettua tautia, esiintyi Suomessa yleisesti 1700- ja 1800-luvuilla. Malariasääski viihtyi vesistöjen lähellä olevilla paikkakunnilla, ja oli yleinen myös Hailuodossa. Se hävisi kun isojako hajotti asumukset kauemmaksi toisistaan ja elinolot paranivat.

Hyvissäkin oloissa on vitsauksensa. Sairaalassa voi saada sairaalabakteerin.