His­si­li­put vaih­tu­vat, Ahot pysyvät

Juhani Aho loi Rukasta hiihtokeskusmammutin epäinhimillisen kovalla työllä. Nyt Mr. Ruka viettää eläkepäiviään. Vetovastuu on siirtynyt lapsille, jotka ovat olleet perheyrityksissä mukana pienestä pitäen.

Timo Oikarainen (vas.) on yksi Juhani Ahon luottomiehistä. Oikaraisen Ruka-ura alkoi vuonna 1968 hissipoikana.
Timo Oikarainen (vas.) on yksi Juhani Ahon luottomiehistä. Oikaraisen Ruka-ura alkoi vuonna 1968 hissipoikana.
Kuva: Jukka Leinonen

Kehitysjohtaja Ville Aho pyörittelee harmistuneena päätään. Rukatunturi esittelee talvisena iltapäivänä kasvonsa, joita ei matkailuesitteissä näe.

Koillismaan selkosten ylle on liukunut synkänharmaa pilvimatto. Aurinkoa ei näy. Tunturin lakea piiskaa 15 metrin sekuntivauhdilla pyörivä tuuli.

Viikko-Kaleva haluaisi kuvata Ahon Juhani-isän tunturin huipulla - miljöössä, joka on Rukan suuruuden luojan rakkain paikka koko hiihtokeskuksessa.

"Ikävää, että tuli tällainen päivä. Ei ole järkeä viedä isää tuonne ylös."

Juhani "Jussi" Aho, 77, on tottunut Kuusamon myrskypuhureihin ja myräköihin. Aina vastatuuli ei ole ollut luontoäidin puhaltamaa.

"Rukan alkuaikojen taisteluista on jäänyt sieluuni syvät haavat. Moni löi kapuloita rattaisiin, kunnanisistä lähtien. Oli karmeaa kateutta ja epäluuloja. Sitä ei voi kiistää", Aho huokaa.

Ilmavoimien ylilääkäristä tuli hiihtokeskusyhtiön pääomistaja vuonna 1972.

"Teen Rukasta Suomen suurimman ja suosituimman hiihtokeskuksen", Aho lupasi kuusamolaisille ja itselleen.

Koillismaalaisten näkökulmasta Aho edusti ihmistyyppiä, josta ei ole pohjoisessa koskaan pidetty. Ei ihme, että mies sai paikallisilta lisänimen:

"Se oli paroni von Münchausen."

Jo entuudestaan Ahon yritysryppääseen kuuluivat Helsingin Lääkärikeskus sekä Yhtyneet Laboratoriot.

"Kuulin kuusamolaisten puheista, joiden mukaan ´joku etelän lääkäri tekee Rukalla rahaa säkeittäin´. Pääkaupunkiseudulla taas kuiskittiin, että Lääkärikeskuksen potilaat maksavat hiihtokeskusinvestoinnit."

Todellisuus oli jotain muuta.

Riskinottaja vailla vertaa

70-vuotislahjaksi Aho sai läheisiltään muistelmateoksen, jossa on kerrattu Ruka-hankkeen vaiheet. Jussin valkoinen kirja piirtää kuvan poikkeuksellisen railakkaasta riskinottajasta.

"Päätettiin tehdä avioehto. Se oli pakko, koska aloimme pelätä jossain vaiheessa Tapiolan kodin menettämistä. Avioehto syntyi, kun Rukahovi-hotellia laajennettiin", Ahon edesmennyt Eila-vaimo kuvaili vuosien 1973-1974 tapahtumia.

Heikki Koskelainen kirjoitti samasta asiasta tilintarkastajan analyyttisyydellä:

"Rahaa oli liossa miljoonia ja pääasiassa velaksi. Yhtiö ja sen pääomistaja Juhani Aho olivat kesällä 1975 ajautuneet vaikeaan rahoituskriisiin."

Ex-kansanedustaja Pauli Saapunki kuvaa Ahoa omassa puheenvuorossaan hullun rohkeaksi - eikä turhaan. Jättisatsausten sarja on vaikuttava. Laskelmien mukaan hiihtokeskusyhtiö investoi Rukalle vuosina 1974-1997 yli 200 miljoonaa markkaa.

"Mitään ei tapahdu, jos ei uskalla ottaa riskejä", Aho naurahtaa.

Eila Aho sanoi, että Juhani Aho on "vaatimattomuutta vaille täydellinen mies". Aho tietää arvonsa ja paikkansa, mutta 1990-luvun alun vuodet opettivat liikemiehelle myös nöyryyttä.

Markan devalvointi ja kellutus olivat iskuja, joiden jälkeen moni kollega ei kanveesista enää noussut. Syvällä kävi Ahokin.

"Rukan osalta valuuttatappiot olivat 14 miljoonan markan luokkaa. Näiden maksamiseen meni seitsemän pitkää, laihaa vuotta ennen kuin vuoden 1999 aikana saatiin viimeinenkin valuuttatappio poistetuksi taseesta", Koskelainen summasi.

Kotona Aho ei ongelmista huudellut.

"Voi vain kuvitella, mikä tuska isällä on silloin ollut", Ahon tytär Miia Porkkala sanoo.

Juhani Aho ei puhu tuskasta.

"Minä olen aina nauttinut taisteluista ja kovista tilanteista", Mr. Ruka kuittaa.

Pipoja ja punaisia logoja

Lapset ovat Ahon ylpeydenaihe. Toinen polvi on jo ottanut vastuun yritysten pyörittämisestä.

"Olen nykyisin konsultti. Seuraan asioita taustalla ja kerron mielipiteeni kysyttäessä", Aho määrittelee roolinsa.

Vanhin lapsi Kari Jussi, 47, toimii hallituksen puheenjohtajana sekä Rukakeskus Oy:ssä että Pyhätunturi Oy:ssä. Miian, 46, titteli on toimitusjohtaja ja Villen, 34, kehitysjohtaja. Antti, 38, vetää hallituksen puheenjohtajana Helsingin Lääkärikeskusta. Annakaija, 41, on Lääkärikeskuksen gynekologian vastaava lääkäri.

"Vain Annakaija luki isän ammattiin lääkäriksi. Me muut olemme Helsingin kauppakorkeakoulun kasvatteja", Ville huomauttaa.

Ahon perheen koti on Espoossa, mutta Juhanin sijoituksen myötä myös Ruka tuli nopeasti tutuksi lapsille. Ville oppi kävelemään Rukahovin ravintolassa. Esikoinen Kari Jussi kulki isänsä liikematkoilla jo pikkupoikana.

"Isän toive oli, että Kari Jussi jatkaisi hänen työtään", Miia selittää.

Miia ja Ville aloittivat tunturibisneksen perusteiden opiskelun aavistuksen arkisemmissa askareissa kuin isoveljensä. Miia toimi aluksi hiihdonopettajana. Ville latoi astioita tiskikoneeseen rinneravintolan keittiössä.

"Jokainen lapsista on hankkinut omat kannuksensa", Juhani Aho vakuuttaa.

Kari Jussi on tehnyt pitkän päivätyön Rukan imagon rakentajana. Paloautonpunainen Ruka-logo on kiistämättömän tunnettu tuotemerkki. Vuotta nuorempi pikkusisko oli kehittämässä hiihtokeskuksen oheismyyntiä.

"Kutomillani Ruka-pipoilla rahoitin ensimmäisen oman kotini keittiön", Miia virnistää.

Ahon perheen tukikohta sijaitsee vain kivenheiton päässä Rukan keskuksesta. Kelorukan niin sanottuun Kasimajaan liittyvät Ahojen lämpimimmät Ruka-muistot.

Tuvan ikkunoista voi tähystää Kitkajärvelle. Näkymän jylhää kauneutta on vaikea kuvailla sanoin.

"Kirkkaalla ilmalla tästä näkee Riisitunturinkin", Miia mainitsee.

Isä-Aho istuu lempipaikallaan kiikkutuolissa. Enää ei ole kiire.

"Ei tämä aina niin helppoa ole ollut. Kun luopuu vallasta, luopuu tavallaan itsestään."

Aho on syntynyt Töysän Tuurin kylässä, jonka nykyisenä ykkösjulkkiksena paistattelee tavarataloyrittäjä Vesa Keskinen. Monien eteläpohjalaisten suurmiesten tapaan Aho on yritteliäs ja itsepäinen.

"Minua on aina viehättänyt tekeminen - se, että saa jotain näkyvää aikaiseksi."

Mikä on Rukassa parasta?

"Maine. Kaikki Suomessa tietävät, mikä on Ruka", Aho sanoo painokkaasti.

Etelän lääkäri perheineen nauttii nykyisin myös paikallisten asukkaiden luottamusta. Moni koillismaalainen saa kiittää vauraudestaan Ahoa.

"Tuntuu hyvältä, kun ihmiset arvostavat."

Ruka oli tarjolla kaikille

Ruka on Suomen hiihtokeskusten markkinajohtaja. Fiksujen päätösten ketju ulottuu 1970-luvulta nykypäivään.

Vai ulottuuko?

"On siellä huonojakin ratkaisuja. Itse kehittelin 2000-luvun alussa älykorttijärjestelmää, jolla olisi hoidettu hiihtokeskusalueen kaikki maksut. Ei toiminut", Ville Aho nauraa.

1980-luvun lopulla Juhani Aho kiinnostui Nuorusesta. Tunturi sijaitsee Rukan naapurissa, Venäjän puolella. Aho ja tämän hoviarkkitehti Jorma Salmenkivi suunnittelivat alueelle täyden palvelun hiihtokeskuksen. Nyt kalvot pölyttyvät arkistossa.

Hanke kariutui kaksi vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Itänaapurin päättäjät liittivät Nuorusen Paanajärven kansallispuistoon.

"Onneksi liittivät. Se olisi ollut liian monen vastuksen hanke", Aho tunnustaa.

Rukalla Ahot ovat vuokralaisia. Tunturin maapohjan omistaa Metsähallitus eli valtio. Isojaossa 1950-luvulla kukaan ei vaatinut Rukaa omakseen. Uuden, 50 vuotta kattavan vuokrasopimuksen osapuolet solmivat muutama vuosi sitten.

Kateellisille Aholla on yksi viesti:

"Ruka on aikoinaan ollut tarjolla kaikille."

Hissimies sai satasen kouraan

Päät kääntyvät, kun Juhani, Miia ja Ville liikkuvat Rukan keskuksen alueella. Tuttuja on vuosien varrella kertynyt.

Suksivuokraamossa ahertaa yksi Juhani Ahon pitkäaikaisimmista työntekijöistä. Timo Oikarainen aloitti Rukalla hissimiehenä vuonna 1968 ja osallistui Vuosselin rinteen raivaustöihin jo pari vuotta aiemmin.

"Jussi on vaativa ja oikeudenmukainen pomo", Oikarainen tiivistää.

Oikeudenmukaisuus käy ilmi myös Rukan liiketoimintajohtajan Matti Parviaisen kertomuksesta. Takavuosina Aho teroitti työntekijöilleen, että jokaisella hissiin menevällä henkilöllä on oltava lippu. Juhanin Antti-poika yritti kerran hissiin ilman lippua, joka oli unohtunut mökille.

Haukankatseinen hissimies huomasi vapaamatkustajan ja kielsi hissinousun. Itkuinen Antti kiipesi omin jaloin tunturiin, mutta valitti myöhemmin kohtelusta isälleen.

"Hissimies sai Juhanilta kehut ja satasen setelin kouraansa", Parviainen muistelee Rukan 50-vuotishistoriikissa.

Kvartaalitaloudessa olennaista on jatkuva kasvu. Ahojen perheyrityksen arvomaailma on pehmeämpi kuin pörssiyhtiöillä.

"Kyllä niitä tuotto-odotuksiakin omistajilla on, mutta tärkeintä tuntuu olevan Rukan jatkuva kehittäminen", Parviainen nauraa.

Juhani Aholle työntekijöiden hyvinvointi on kunnia-asia.

"Koen, että työntekijät arvostavat minua - tai sitten he huijaavat minua tosi taitavasti", Aho hersyttelee.

Excel-taulukko korvaa intuition

Vasarat paukkuvat Rukan keskuksen alueella yhä kiivaasti. Työn alla on keskusaukion alle tuleva parkkihalli. Vauhti on kova: tämän jälkeen maisemaan nousee kolme uutta hotellikiinteistöä.

"Tässä bisneksessä ei ole varaa levätä laakereillaan", Miia Porkkala muistuttaa.

Vuonna 1988 Rukakeskus Oy osti Pyhätunturi Oy:n osakekannan. Toimitusjohtaja unelmoi jo toisesta menestystarinasta. Pyhätunturin koko potentiaalia ei ole vielä hyödynnetty.

"Tavoite on tehdä Pyhällä rukat", Miia sanoo.

Toisen sukupolven edustajat eivät ota paineita isänsä tekemisistä.

"Jussi pelasi päätöksenteossa intuitiolla, mutta kyllä me katsomme vähän Excel-taulukoitakin. Hillittömiä riskejä on turha ottaa", Ville Aho kertoo.

Juhani Aholla on yhdeksän lastenlasta. Perheyhtiön toiminnan suunnitelmallisuutta kuvaa, että seuraavasta vallanvaihdosta on laadittu suunnitelma.

Ahojen kolmas sukupolvi tekee jo tuloaan.

"Annakaijan 15-vuotias Milla-tytär on ollut työharjoittelussa Rukan suksivuokraamossa", Miia huomauttaa.

Takana raskas surun vuosi

Päättynyt vuosi oli Ahoille raskas. Eila Aho menehtyi viime keväänä syövän uuvuttamana. Juhani Aho puhuu vaimostaan lämpimästi.

"Eila piti tämän perheen koossa. Outoa, kun en voi enää kysyä häneltä neuvoja."

Kasimajan rauhassa Aholla on aikaa miettiä elämän peruskysymyksiä. Aho vaikuttaa vilpittömältä, kun hän puntaroi suhdettaan rahaan.

"Niin, mitäpä pelkällä rahalla pitemmän päälle tekee."

Mitä Ruka merkitsee Juhani Aholle?

"Paljon. Ruka on tarvinnut minua ja minä Rukaa."

Puhe kääntyy taas Eilaan. Juhani Aho käy läpi samoja tunteita kuin kuka tahansa elämänkumppaninsa menettänyt ihminen.

"Eila oli ainutlaatuinen nainen. Suren usein sitä, huomioinko häntä riittävästi. Kun aina oli niin kiire joka paikkaan."

Piinkova liikemies on hetken hiljaa ja pyyhkäisee kyyneleen silmäkulmastaan.