Kainuussa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla hirvivahinkoja korvataan tänä keväänä edellisvuotta enemmän. Korvauksia maksetaan kaikkiaan 220 hakijalle, 3000 hehtaarin alalta, yhteensä 779 000 euroa.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Korvausten määrä kasvaa eniten Keski-Suomessa, Etelä-Savossa ja Lapissa.
Pohjois-Pohjanmaalla hirvivahinkoja korvataan tänä keväänä sadalle metsänomistajalle yhteensä 345 000 euroa. Hirvivahinkokorvauksia tuli yli 1100 hehtaarin alalta.
– Eniten korvauksia maksetaan Kuusamossa, Pudasjärvellä ja Vaalassa, kertoo Metsäkeskuksen pohjoisen palvelualueen rahoituksen ja tarkastuksen päällikkö Tommi Lohi.
- Hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamista vahingoista ilmoitetaan ehkä enintään kolmasosa, joten metsänomistajien aktiivisuus vaikuttaa myös korvausmääriin, sanoo metsäneuvoja Heikki Kuoppala Metsäkeskuksesta.
Metsäkeskus arvioi viime vuonna hirvieläinvahinkoja 4 800 hehtaarin alalla koko maassa. Hirvivahinkokorvausrahat tulevat valtion varoista, jotka kertyvät metsästäjien hirvilupamaksuista.
Hirvet vahingoittavat kaikenkokoisia puita
Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua. Vahingot ovat lisääntyneet viime vuosina myös taimikkovaihetta varttuneemmissa metsissä.
Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvituhoista. Korvaus maksetaan, kun vahinkokriteerit täyttyvät ja tuhojen laajuus ylittää 170 euron korvauskynnyksen.
Metsäkeskus perii hirvivahinkoarvioinnista metsänomistajilta vähintään 150 euron maksun. Arviointikustannuksen saa takaisin, jos vahinkojen korvauskynnys täyttyy.