Hirvikannan kasvu on moninkertaistanut metsävahinkoja Pohjois-Karjalassa kymmenen viime vuoden aikana. Vahinkoala on tänä vuonna tehdyn arvioinnin perusteella jo 3,5 prosenttia maakunnan kasvullisen metsämaan pinta-alasta.
Korvausperusteiden muutoksesta johtuen vahinkopinta-ala kuitenkin pieneni, todetaan Metsäkeskus Pohjois-Karjalan selvityksessä.
"Vahinkoilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala oli lähes puolta suurempi. Mutta esimerkiksi vahinkojen vähäisyys ja muuttuneet säännökset korvausperusteista karsivat mukaan otettavien alueiden määrää", kertoo metsäluontopäällikkö Pentti Erjala Pohjois-Karjalan metsäkeskuksesta.
Yksityisille metsänomistajille tehtiin kuluvana vuonna 52 hirvivahinkoarviota. Arvioiden mukainen korvattava vahinkoala oli 256 hehtaaria, josta uudelleenmetsitystä suunniteltiin 12 hehtaarille.
Tämän vuoden alussa voimaan tullut uusi asetus hirvivahinkojen korvaamisesta on kiristänyt korvausperusteita. Korvausta maksetaan vain, jos puuston arvo on merkittävästi alentunut. Metsävahingon arviointi perustuu hirvieläinten yksittäisten puiden päärangalle, sivuoksille, neulas- ja lehtimassalle tai kuorelle aiheuttamien vaurioiden suuruuden perusteella.
Myös maastoarviointiohjeiden ja korvausten laskentakaavojen uusiminen on johtanut metsäomistajille tulevien vahinkokorvausten pienentymiseen.
Pohjois-Karjalassa hirvivahingoista aiheutuneita kasvu- ja laatutappiokorvauksia sekä uudelleen- metsityskorvauksia tuli runsaat 240.000 euroa (noin 1,4 miljoonaa markkaa). Määrä on noin puolet edellisvuoden korvauksiin verrattuna.