Riski joutua hirvikolariin kasvaa näinä aikoina jyrkästi. Naarashirvet nimittäin karkottavat ennen vasomistaan edellisvuoden jälkeläisensä. Nuoret hirvet, tottumattomina liikkumaan yksin, ovat erityinen liikenneriski.
Nuoret hirvet liikkuvat aktiivisesti suuren osan kesästä hakeutuessaan uusille elinpiireilleen. Kevään edistyessä tienvarsien kasvillisuus vaikeuttaa entisestään eläinten havaitsemista.
Pahimpia hirvikolarikuukausia ovat kesä-heinäkuu sekä syys-lokakuu, mutta kolarien määrä kasvaa nopeasti kuitenkin jo toukokuun aikana. Valtaosa kolareista tapahtuu loppuiltapäivästä ja illasta aina puolenyön jälkeisille ensimmäisille tunneille.
"Ajoittamalla matkustamista päiväsaikaan voi vähentää hirvionnettomuusriskiä merkittävästi", neuvoo Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala. Etelä-Hämeessä on muun Lounais-Suomen lailla myös paljon valkohäntäpeuroja, joita on varottava liikenteessä yhtälailla kuin hirviä.
Mikäli hirvieläimiä havaitaan tiellä, on mahdollisuuksien mukaan väistettävä takaa, ellei ehdi jarruttaa. Kannattaa vielä muistaa, että yhden eläimen perässä voi tielle tulla toisiakin. Nopeuden alentaminen hämärän aikana puolestaan antaa autoilijalle lisää reagointiaikaa. Moottoripyörällä liikkuvilla on syytä erityiseen varovaisuuteen, sillä he ovat hyvin suojattomia mahdollisessa törmäyksessä.
Jos törmää hirveen tai peuraan, on asiasta ilmoitettava mahdollisimman pian poliisille. Jos kyseessä on kolari karhun kanssa, on ilmoitus erityisen tärkeä ja kiireellinen. Loukkaantunut karhu on vaarallinen ja jatkotoimilla on kiire.
