Jahtikauden hirvienmetsästyksessä saatiin saaliiksi runsaat 58 000 hirveä, mikä on noin 1 500 yksilöä edellisvuotta enemmän.
- Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin jälleen suurilla Lapin ja Oulun riistakeskusalueilla, yhteensä näissä yli 18 500 yksilöä, kertoo Jani Körhämö Suomen riistakeskuksesta.
Hirvisaalis kasvoi edelliseen vuoteen nähden useimmilla riistakeskusalueilla, suhteellisesti eniten Lapissa ja Satakunnassa. Saalis pieneni suhteellisesti eniten Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa.
Oulun riistakeskusalueella metsästettiin 8564 hirveä, jossa on lisäystä 134 eläinten edellisvuoteen verrattuna.
Lapissa jahti tuotti 15 prosenttia enemmän saalista edellisvuoteen verrattuna, hirviä metsästettiin 10097 eläintä.
Kainuussa kaadettiin 2507 hirveä, mikä on lähes 13 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Suomen riistakeskus myönsi hirvenmetsästyskaudelle kaikkiaan noin 55 000 pyyntilupaa, mikä oli noin neljä prosenttia edellisvuotta enemmän. Monilla alueilla tavoitteena oli hirvikannan pienentäminen. Myönnetyistä luvista käytettiin noin 82 prosenttia.
Pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Toteutuneesta saaliista noin 54 prosenttia oli aikuisia hirviä ja loput vasoja. Kaadetuista aikuisista hirvistä puolet oli naaraita ja puolet uroksia.
Päättyneellä kaudella hirvijahtia oli ensimmäistä kertaa mahdollista jatkaa tammikuun puoliväliin saakka. Tammikuun aikana saaliiksi saatiin koko maassa hieman yli 500 hirveä.
Luonnonvarakeskus arvioi viime keväänä hirvikannan pienentyneen, tuolloin Suomen hirvikannaksi arvioitiin 76 500–101 000 eläintä. Alueellisten riistaneuvostojen asettamien tavoitteiden mukaisesti koko maassa tavoitellaan hirvien talvikannan pysyttämistä 68 000–85 000 yksilön välillä. Tämänhetkisestä hirvikannasta Luonnonvarakeskus antaa arvionsa maaliskuussa.