Hirvikolareissa vuosittain kuolevien suomalaisten määrä on vakiintunut hyvin pieneksi. Näin siitä huolimatta, että hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun vuosikymmenen alkupuolen matalimmista lukemista.
Asiantuntijan mukaan hirvionnettomuuksien määrään ei ole mitään yksittäistä selittävää tekijää, mutta tärkein tekijä on selvä: hirvikannan koko.
– Mitä enemmän on hirviä, sitä enemmän on onnettomuusriskejä ja päinvastoin, Liikenneturvan koulutusohjaaja Ari-Pekka Elovaara lisää.
Vielä vuosituhannen vaihteessa kuolonuhreja oli kymmenkunta vuosittain, mutta vuosina 2010 ja 2012 Suomessa ei kuollut enää yhtään ihmistä hirvikolarissa. Viime vuonna hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä ja luku oli sama myös vuonna 2016.
Nyt eletään hirvikolarien kannalta riskialtteinta aikaa. Illat hämärtyvät aikaisin ja hirvet ovat liikkeellä.
– Syksyllä hirviä liikuttaa kiima-aika, mutta myös metsästys voi ajaa eläimiä liikkeelle, Elovaara kertoo. Lisäksi hirvet alkavat näinä viikkoina siirtyä talvilaitumilleen.
Vuonna 2017 henkilövahinkoon johtaneista hirvikolareista yli viidennes – 21 prosenttia – tilastoitiin marraskuulle ja 52 prosenttia syys-marraskuulle.