Hirvionnettomuuksien määrä on kasvanut lähes kaikissa Lapin kunnissa. Ainoastaan Posiolla ja Inarissa onnettomuusmäärässä ei ole kasvua.
Onnettomuuksien määrä on kasvanut eniten Itä-Lapin, Kemi-Tornion ja Tornionjokilaaksojen alueella. Erityisen vaarallinen on valtatie neljä Simosta Kemiin, joka on valtakunnallisestikin yksi vaarallisimmista tieosuuksista hirvionnettomuuksilla mitattuna. Varsinkin väleillä Rovaniemi-Vikajärvi ja Yli-Paakkola-Tervola on sattunut lukuisia hirven ja auton kohtaamisia.
Nelostien lisäksi vaaranpaikkoja löytyy runsaasti tieltä 21 välillä Aavasaksa-Juoksenki ja Orajärvi-Kolari.
Syksy on hirvikolarialtteinta aikaa niin Lapissa kuin muuallakin maassa. Syys- ja lokakuussa tapahtuu noin kaksi ja puoli kertaa enemmän onnettomuuksia kuin muina kuukausina.
Lapissa sattuu runsaasti hirvionnettomuuksia myös sydäntalven aikaan joulu-tammikuussa, jolloin onnettomuusmäärä on lähes kaksinkertainen muihin kuukausiin verrattuna.
Eniten hirvionnettomuuksia sattuu iltapäivisin. Auringon laskun jälkeiset tunnit ovat liikenteessä vaarallisimpia. Hirvionnettomuuksia on sattunut eniten 16-23 välisenä aikana.
Onnettomuuskustannukset viisi miljoonaa euroa
Hirvionnettomuuden riskiin vaikuttaa eniten hirvikanta. Hirvikannalla ja onnettomuuksien määrällä on todettu olevan suora yhteys. Tehokkain tapa vähentää onnettomuuksia on leikata hirvikantaa.
Autoilijat voivat myös omalla ajokäyttäytymisellään pienentää riskiä joutua hirvionnettomuuteen tai lieventää onnettomuuden seurauksia.
Lapin hirvionnettomuuksien kustannukset yhteiskunnalle ovat olleet noin 5 miljoonaa euroa vuodessa.