Hir­vi­ko­la­ri­vaa­ra kasvaa ke­vääl­lä

Uusille laitumilleen hakeutuvat hirvet kasvattavat hirvikolareiden vaaraa toukokuussa. Ensimmäiset hirvilehmät Lapissa tekevät näinä päivinä vasansa ja karkottavat edellisvuoden jälkikasvunsa omille teilleen.

Uusille laitumilleen hakeutuvat hirvet kasvattavat hirvikolareiden vaaraa toukokuussa. Ensimmäiset hirvilehmät Lapissa tekevät näinä päivinä vasansa ja karkottavat edellisvuoden jälkikasvunsa omille teilleen.

"Hirvilehmät karkottavat niin sanotut ylivuotiset vasat, jotka toikkaroivat helposti teiden varsille ja aiheuttavat kolarivaaraa liikenteessä", riistanhoidon neuvoja Urpo Kainulainen Lapin riistapiiristä kertoo.

Lumitilanteen vuoksi hirvet pohjoisessa pysyivät vielä huhtikuun loppupuolella paikoillaan, mutta lumien sulaessa myös Lapin hirvet ovat lähteneet liikkeelle. Hirvikolarivaaraa lisää sekin, että Lapissa kuten myös monissa muissa maamme osissa hirviä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Hirvivaaran lisäksi liikennettä Lapin teillä saattaa lähipäivinä haitata lumi- ja räntäsade.



Hirvet liikkuvat ilta- ja aamuhämärässä


Toukokuussa hirvionnettomuudet moninkertaistuvat huhtikuuhun verrattuna. Kevään edistyessä tienvarsien kasvillisuus vaikeuttaa entisestään eläinten havaitsemista. Myös kesäliikenteessä hirvionnettomuusriski kasvaa, koska silloin sekä ihmisiä että hirviä on liikkeellä runsaasti. Nuoret hirvet liikkuvat aktiivisesti suuren osan kesästä hakeutuessaan uusille elinpiireilleen.

Kainulainen kertoo, että hirvien liikkuminen ajoittuu varhaiseen aamuun ja iltahämärään, joten juuri niihin aikoihin liikkuvat autoilijat voivat joutua hirven kanssa tekemisiin, varsinkin jos näkyvyys on rajoitettu.



Maltti takaa turvallisuuden


Maltillinen ajaminen on paras turvallisuuden tae. Kuljettajien kannattaakin pudottaa nopeuksia erityisesti hirvivaara -merkin alueilla hämärän ja pimeän aikana. Liikenneturvan tilastojen mukaan kovavauhtiset hirvikolarit ovat erittäin tuhoisia. Mikäli auton nopeus on yli 90 kilometriä tunnissa, on hirveen törmäävän kuolemanriski jopa yhdeksänkertainen verrattuna 80 kilometrin tuntinopeuteen.

Hirvihavainnon ja hätäjarrutuksen jälkeen auto liikkuu kuivalla asfaltilla 55-60 metriä, jos ajoneuvon nopeus on 80 kilometriä tunnissa. Mikäli vastaavassa tilanteessa ajetaan 100 kilometrin tuntinopeutta, auton nopeus on vielä yli 70 kilometriä tunnissa siinä paikassa, missä alhaisemmalla nopeudella ajanut auto pysähtyi.

Hirvivaaraan voi varautua pudottamalla nopeuksia erityisesti hämärän ja pimeän aikaan, tarkkailemalla tienvieruksia sekä varoittamalla myös muita tielläliikkujia havaitsemistaan hirvistä ajo- ja jarruvaloja väläyttämällä. Mikäli autoilija ei ehdi jarruttaa, hirvieläin pitäisi väistää takaa. Pitää myös muistaa, että yhden eläimen perässä voi tielle tulla muitakin.

Mainos
Kalevan pelit

Pelaa Kalevan digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – löydä suosikkisi klassikoiden ja uutuuksien joukosta.

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä