Hirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt alkuvuonna nousuun ja onnettomuudet ovat lisääntyneet lähes viidenneksellä vuoden 2005 vastaavaan aikaan verrattuna.
Viime vuonna hirvikolareita sattui maanteillä 1994 ja onnettomuuksissa kuoli 12 ja loukkaantui 222 henkilöä.
Tänä vuonna turmat eivät ole vaatineet kuolonuhreja, mutta hirvionnettomuuksissa loukkaantuneita on koko maassa jo 47.
Hirvionnettomuuksien asiantuntija Juhani Mänttäri Tielaitokselta toteaa, että vuonna 2005 hirvionnettomuuksia oli edellisiä vuosia vähemmän. Silti suunta on ikävä.
"Tarkemmat luvut selviävät, kun saadaan kesä ja alkusyksy mukaan. Alkuvuodesta onnettomuuksia tapahtuu vähiten", selvittää Mänttäri.
Läheltä piti -tilanteet lisääntyneet
Onnettomuuksien kannalta erityisen murheellista aluetta on Oulu ja Kainuu, jotka erottuvat onnettomuusluvuillaan sekä koko maan keskiarvosta että eteläisistä tiepiireistä.
"Eteläisissä tiepiireissä hirvikolarien määrä on onnistuttu puolittamaan neljässä vuodessa, kun Oulun ja Kainuun tiepiireissä luvut ovat olleet ja myös pysyneet hyvin korkeina", vertaa Mänttäri.
Ylikomisario Marko Törmänen Liikkuvan poliisin Oulun yksiköstä kertoo, että onnettomuuksien määrän kasvu näkyy liikenteessä myös lisääntyneinä läheltä piti -tilanteina.
"Niitä on ollut selkeästi enemmän. Hirvikanta on nyt suurempi, joten varoitusmerkkejä ei ole turhaan tien päällä. Lokakuun ajan meidän on tarkoitus kiinnittää valvontaa hirvivaroitusalueisiin", Törmänen korostaa.
Juhani Mänttäri uskoo, että yksi syy onnettomuuksien määrään ovat Pohjois-Suomen nopeusrajoitukset, jotka ovat suhteellisesti korkeammat pitkien ajomatkojen takia.
"100 kilometrin tuntinopeutta on tieverkossa aika paljon. Se selittää todennäköisesti, että hirvionnettomuuksia tapahtuu siellä enemmän."
Hirvivaarasta pitää muistuttaa jatkuvasti
Lapin tiepiirin insinöörin Erkki Hulkon mukaan onnettomuuksien syy löytyy hirvikannasta, joka on paikoin liian korkea. Erityisen paha tilanne on hänen mukaansa Keminmaan ja Tornion seuduilla.
"RKTL tekee laskelmia hirvikannoista, ja vaikka kanta on lähtenyt laskuun, se ei ole lähelläkään tasoa, jolla sen pitäisi olla. Vielä kymmenen vuotta sitten onnettomuuksia ajettiin vuosittain 50-60, joka oli siedettävä määrä. Nyt määrä on vuosittain 130-150 kolaria", Hulkko vertaa.
Autoliiton toimitusjohtajan Pasi Niemisen mukaan Etelä-Suomessa hirvikolareita ovat vähentäneet hirviaitojen rakentaminen valtaväylien yhteyteen. Myös teiden reuna-alueita on avarrettu.
"Tosin hirvi tulee tielle niin yllättäen pimeällä, että silloin on sama, kuinka pitkälle näkee ja keinot onnettomuuden välttämiseksi ovat rajalliset. Päiväsaikaan näkyvyys antaa kuljettajalle mahdollisuuden toimia aikaisemmin."
Pasi Niemisen mukaan hirvivaara on asia, josta autoilijoita pitää muistuttaa jatkuvasti. Parhaiten hirvien olemassaolo muistetaan, kun on niitä on itse nähty tien päällä.
"Silloin ihmiset tajuavat oikeasti, ettei niistä muistuteta vain varmuuden vuoksi."
Hirvivaara on tällä hetkellä pahimmillaan, kun kiima-aika, metsästys ja talvilaitumille siirtyminen saavat hirvet liikkeelle.
Valtaosa onnettomuuksista sattuu hämärän ja pimeän aikaan. Kun hämärä aika siirtyy aamulla myöhemmäksi ja illalla aikaisemmaksi, eläimiä kohdataan liikenteessä myös päivällä. Henkilökuolemiin johtaneet onnettomuudet on yleensä ajettu suurilla nopeuksilla.