Hirvikolarin riski on suurimmillaan syksyisen iltahämärän hetkellä ja tunti auringonlaskun jälkeen, joskin suuri myös auringonnousun aikaan. Myös hirvien kiima-aika, metsästys ja hirvien siirtyminen talvilaitumille lisäävät merkittävästi vaaraa törmätä tiellä hirvieläimeen.
Liikennetutkimusten mukaan ajonopeuden pudottaminen pienentää merkittävästi kolarivaaraa.
Viime vuonna kolaroitiin maanteillä poliisin toimittaman tiedon mukaan 1 994 kertaa hirven ja 2 618 kertaa peuran tai kauriin kanssa. Onnettomuuksissa kuoli 12 ja loukkaantui 222 henkilöä. Kymmenen viime vuoden aikana Suomessa on kuollut hirvikolareissa vajaat sata ihmistä.
Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa -- runsaasti varsinkin rannikon ja sisämaan pääteillä ja vähiten pohjoisimmassa Lapissa. Edellisestä vuodesta onnettomuudet vähentyivät selvimmin Turun tiepiirin alueella.
Yleisesti ottaen onnettomuuskehitys on ollut myönteisintä eteläisimmissä tiepiireissä, joissa luvut on neljässä vuodessa onnistuttu puolittamaan. Sen sijaan maan pohjoisosien onnettomuusmäärät ovat pysyneet viime vuodet likimain ennallaan ja varsinkin Oulun tiepiirissä hyvin korkeina, todetaan Tiehallinnon raportissa hirvieläinonnettomuuksista.
Lähteet: -- Tiehallinnon julkaisu Hirvieläinonnettomuudet maanteillä vuonna 2005.
-- Metsästäjäin keskusjärjestön tiedote hirvenmetsästyksen alkamisesta.
-- Uudenmaan riistanhoitopiiri jahdista ja hirvikolaririskistä.