Hirvionnettomuudet ovat vähentyneet selvästi Oulun tiepiirin teillä. Kolarimäärä oli tammi-heinäkuussa jopa kolmanneksen pienempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna ja selvästi pienempi myös vuoteen 2005 verrattuna.
"Syksy eli pahin kolariaika on vielä edessä, mutta kyllä jo nyt vaikuttaa siltä, että myönteistä kehitystä saadaan koko vuoden lukuihin", Oulun tiepiirin liikenneturvallisuusvastaava Heino Heikkinen kertoo.
Hirvikolariluvut ovat olleet korkeita Oulun tiepiirissä eli Oulun läänin alueella jo 2000-luvun alusta. Tiepiirillä on Heikkisen mukaan ollut kyseenalainen kunnia olla alue, jossa autoilijoilla on ollut kaksinkertainen riski muuhun maahan verrattuna joutua hirvionnettomuuteen.
Hirvionnettomuuksien määrä on yleensä sidoksissa hirvikannan suuruuteen, joten kolarien väheneminen kielii hirvikannan kutistumisesta.
"Parin viime vuoden kova jahti on alkanut tuottaa tulosta. Metsästäjillä on siis ollut erittäin tärkeä osa kolarimäärien hillitsemisessä", Heikkinen sanoo.
Viime vuotta
vähemmän lupia
Tänä syksynä hirvenmetsästykseen on myönnetty yli 53 000 pyyntilupaa koko maassa. Lupia on Metsästäjäin Keskusjärjestön mukaan vajaa viidennes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Hirvilupia on myönnetty eniten Oulun riistanhoitopiirissä - 10 800. Siellä yksittäisiä kaatolupia on jahtikaudella käytettävissä noin 14 300, eli selvästi vähemmän kuin viime vuonna, jolloin sai kaataa peräti 20 000 hirveä.
"Uskoisin, että tällä kaudella kaatuu yli kymmenentuhatta eläintä. Lupia on vähemmän kuin viime vuonna, mutta tälläkin määrällä voidaan jatkaa hirvikannan vähentämistä", Harri Hepo-oja Oulun riistanhoitopiiristä arvioi.
Sitä, miksi hirvikanta pääsi vuosien 2003-2004 jälkeen ryöpsähtämään, Hepo-oja selittää hirvimäärien arvioinnin vaikeudella. Hänen mukaansa kantaa ei ole pidetty isona tieten tahtoen.
Suomessa on edelleen tavoitteena nipistää hirvikantaa. Hepo-ojan mukaan talvehtivan hirvikannan määrä olisi ihanteellisimmillaan 10 000-12 000 yksilöä. Koko riistanhoitopiirissä ollaan sen yläpuolella selvästi, vaikka määrät vaihtelevatkin kovasti paikasta toiseen.
Hirviä ajautuu
aitojen väliin
Riski kohdata hirvi tiellä kasvaa selvästi kesän muuttuessa syksyksi. Eläimiä on vaikea havaita varsinkin aamu- tai iltahämärässä, jolloin ne pyrkivät tielle tavallista innokkaammin.
Autoilijalle tulee yllätyksenä erityisesti se, että hirven voi kohdata myös kaupunkien liepeillä. Taajamien välille rakennetut riista-aidat saattavat johdattaa hirviä kaupunkien lähimaastoon.
Liikenneturvallisuusvastaava Heino Heikkinen kertoo, että riista-aitojen väliin jäävät hirvet ovat ongelma. Hirvi menee läpi melkein mistä haluaa, mutta ei välttämättä osaa aitojen välistä pois, vaan jää pyörimään lähelle tietä.
"Tämä ongelma kasvaisi, jos riista-aitoja lisättäisiin esimerkiksi tavanomaisten maanteiden varsiin."
Heikkinen myös muistuttaa, että riista-aita on aina paikallinen ratkaisu. Kolarien riski kasvaa heti aidan loputtua. Autoihin kaupattavien hirvivaroittimienkaan varaan hän ei tuudittautuisi.
"Laite on aina vain laite. Mikään ei voi korvata tarkkaavaisen ajamisen ja nopeuden laskemisen vaikutusta."
Hirvet ovat liikekannalla lauantaista lähtien entistä enemmän, sillä silloin alkaa hirvenmetsästyskausi. Kausi kestää ensimmäistä kertaa joulukuun loppuun asti.