Hirvikolarien määrä kasvoi jyrkästi viime vuonna Suomen maanteillä. Vuonna 2001 kirjattiin 3 046 hirvikolaria ja 2 223 peurakolaria, ilmoittaa Tiehallinto.
Hirvi- ja peurakolareissa menehtyi Suomessa viime vuonna 9 ja loukkaantui 391 ihmistä. Hirvikolarit lisääntyivät viime vuonna liki viidenneksen.
"Näiden onnettomuuksien määrän kasvu taittui vuodeksi 2000, mutta sen jälkeen hirviturmat ovat jälleen lisääntyneet. Uudet ennakkotiedot viittaavat siihen, että myös vuonna 2002 hirvionnettomuuksien määrä on iso", kertoo Tiehallinnon liikenneturvallisuusinsinööri Juhani Mänttäri.
Hänen mukaansa hirvikolareiden yleistymiseen löytyy selkeät syyt.
"Hirviä on nyt Suomessa ennätysmäärä. Niiden vasova talvikanta oli 115 000–120 000 yksilöä, joten ensi syksyn kanta on noin 200 000 eläintä. Toisaalta turmia lisää se, että maanteiden liikenne lisääntyy."
Tiehallinnon näkökulmasta hirvien kaatolupien määrän nosto olisi otollinen keino vähentää tieturmia.
"Viime syksyn 67 000 kaatolupaa ehkä pysäyttivät hirvikannan kasvun. Ensi syksyn 85 000 kaatolupaa saattavat jo vähentää kantaa."
Mänttärin mukaan hirvikanta kasvaa, koska Suomen ja esimerkiksi Ruotsin nykyolosuhteet sopivat hirvieläimille. Muun muassa metsätalouden taimikot ovat sarvipäille mieleistä syötävää.
"Toisaalta myös riistanhoitotaso pitää mielellään korkean hirvimäärän, jolloin silloin on paljon metsästettävää. Vaakakupissa toisella puolella ovat sitten metsä- ja liikennevahingot."
Hirvikolareiden määrä on kasvanut Suomessa 1990-luvun puolivälistä asti. Peuraturmat maanteillä ovat yleistyneet jo vuosikymmenen.
Tiehallinto pyrkii teiden varotoimilla ehkäisemään hirvieläinkolareita. Jo käytössä ovat riista-aidat, varoitusmerkit sekä tienvarsien raivaus näkyvyyden parantamiseksi.
Uusille pääteille ovat tulossa myös eritasoratkaisut, joissa eläimet pääsevät alittamaan tai ylittämään ajoradan omaa väyläänsä. "Hirvi on nyt kuitenkin levinnyt koko maahan, joten vaarallisia tiekilometrejä on hyvin paljon", Mänttäri summaa.
