Alkuvuoden kolarimäärä enteilee synkkiä hirvionnettomuuslukuja Lapin teillä. Viime vuonna Lapissa ajettiin 147 hirvikolaria, ja niissä loukkaantui 25 ihmistä.
Koko maan saldo oli yli 3 000 kolaria, joissa kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui 374. Hirvikolarien määrä on ollut nousussa viime vuodet koko maassa isoksi kasvaneen hirvikannan ja kasvaneiden liikennemäärien takia.
Vilkkain hirvionnettomuuskuukausi ajoittuu syys-lokakuulle, jolloin hirvien luontainen liikkuvuus lisääntyy. Myös syyskuun lopulla alkava hirvijahti ajaa hirviä teille. Vuodenvaihteen tienoilla hirvet lähtevät liikkumaan talvehtimisalueiltaan.
Liikenneturvan Lapin piirin yhteyspäällikkö Petri Niska muistuttaa ajonopeuden merkityksestä hirvionnettomuuksissa.
Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista kolmessa neljästä nopeus on ollut vähintään 100 kilometriä tunnissa. Vauhdin laskeminen vähentää kolaririskiä merkittävästi.
"Sillä kohtaa, missä auto pysähtyy 80:n vauhdista, on 100 kilometrin tuntivauhdilla ajaneen vauhti vielä 68 kilometriä tunnissa", Niska kertoo.
Vauhdin hillitsemisen lisäksi Niska neuvoo lumiaikaan seuraamaan teiden varsia ja niillä näkyviä jälkiä, käyttämään kaukovaloja ja pitämään auton ajovalot sekä tuulilasin puhtaana. Myös mutkissa ja muilla huonon näkyvyyden tieosuuksilla on syytä olla varovainen.
Liikenneturvallisuusinsinööri Erkki Hulkko Tiehallinnon Lapin tiepiiristä puolestaan kertoo, että kuluvan kesän aikana valtateiden numero 4 ja 21 varsilla on suoritettu raivaustöitä näkyvyyden parantamiseksi. Lisäksi talviajan kolarien vähentämiseksi on tarkoitus levittää nuolukiviä riskialueille.
Alkavalla metsästyskaudella pyritään harventamaan hirvikantaa Lapin riistahoitopiirin alueella 8 873 hirven verran.
Kaatolupia on myönnetty 1 500 enemmän kuin vuosi sitten.