Hirvikärpäsiä on Etelä-Kainuun metsissä paikoin haitaksi asti. Varsinkin Sotkamon eteläosissa hirvikärpäsiä on viime päivinä ollut todella runsaasti, kertoo ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen ympäristövastaava Matti Partanen.
Oulun lääniin ja Etelä-Lappiin joitakin vuosia sitten levinnyt hirvikärpänen kuuluu täikärpäsiin, joita Suomessa tunnetaan yhdeksän lajia. Kaakon suunnasta leviämisaluettaan laajentavaa reilun puolen sentin pituista hirvikärpästä tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1960-luvulla.
Hirvikärpänen on musta, litteä kärpänen, jonka siivet ovat levossa suoraan taakse suunnatut. Keski-Euroopassa hirvikärpäsen väli-isänniksi tiedetään myös saksanhirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris ja kuusipeura. Mikäli laji sopeutuu nykyisen levinneisyysalueensa pohjoisrajalla porojen ja metsäpeurojen suosijaksi, sen leviäminen pohjoiseen voi jatkua edelleen.
Kiusallinen otus
Hirvikärpäsen pääasiallinen esiintymisaika Oulun korkeudella on elokuun lopulta syyskuun loppuun, aina syksyn hallaöihin saakka. Varmimmin otuksen saa nuttuunsa kuusivaltaisissa metsissä.
Hirvikärpänen ei ole ihmiselle vaarallinen, joskin kiusallinen. Vaatteisiin ankkuroinut hirvikärpänen kömpii yleensä turvaan hiuksiin.
Se saattaa joskus imeä verta myös ihmisen iholta. Joillekin henkilöille voi imukohtaan muodostua kutiavia punoittavia paukamia. Karkotteet eivät tehoa hirvikärpäsiin.