Hir­vi­kär­pä­siä paikoin run­saas­ti Kai­nuus­sa

Hirvikärpäsiä on Etelä-Kainuun metsissä paikoin haitaksi asti. Varsinkin Sotkamon eteläosissa hirvikärpäsiä on viime päivinä ollut todella runsaasti, kertoo ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen ympäristövastaava Matti Partanen.

Hirvikärpäsiä on Etelä-Kainuun metsissä paikoin haitaksi asti. Varsinkin Sotkamon eteläosissa hirvikärpäsiä on viime päivinä ollut todella runsaasti, kertoo ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen ympäristövastaava Matti Partanen.
Oulun lääniin ja Etelä-Lappiin joitakin vuosia sitten levinnyt hirvikärpänen kuuluu täikärpäsiin, joita Suomessa tunnetaan yhdeksän lajia. Kaakon suunnasta leviämisaluettaan laajentavaa reilun puolen sentin pituista hirvikärpästä tavattiin Suomessa ensimmäisen kerran 1960-luvulla.



Kiusallinen otus


Hirvikärpänen on musta, litteä kärpänen, jonka siivet ovat levossa suoraan taakse suunnatut. Keski-Euroopassa hirvikärpäsen väli-isänniksi tiedetään myös saksanhirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris ja kuusipeura. Mikäli laji sopeutuu nykyisen levinneisyysalueensa pohjoisrajalla porojen ja metsäpeurojen suosijaksi, sen leviäminen pohjoiseen voi jatkua edelleen.

Hirvikärpäsen pääasiallinen esiintymisaika Oulun korkeudella on elokuun lopulta syyskuun loppuun, aina syksyn hallaöihin saakka. Varmimmin otuksen saa nuttuunsa kuusivaltaisissa metsissä.

Hirvikärpänen ei ole ihmiselle vaarallinen, joskin kiusallinen. Vaatteisiin ankkuroinut hirvikärpänen kömpii yleensä turvaan hiuksiin.



Oulussa hiljaista


Hirvikärpänen saattaa joskus imeä verta myös ihmisen iholta. Joillekin henkilöille voi imukohtaan muodostua kutiavia punoittavia paukamia. Karkotteet eivät tehoa hirvikärpäsiin.

"Oulun seudulta ei ole tältä syksyltä vielä yhtään hirvikärpäshavaintoa", ihmettelee intendentti Juhani Itämies Oulun yliopiston eläinmuseolta. Näytteitä museolle on toki tullut, mutta kaikki ovat osoittautuneet lintukärpäsiksi.

Itämies muistuttaa hirvikärpäsen olevan esiintymisessään myöhäinen ja epäilee, että mahdollisesti esiintyminen ei Oulun seudulla ole vielä alkanut. Vaalassa Itämies on lajin kuitenkin jo tälle syksylle havainnut.

Lintukärpänen muistuttaa hyvin paljon hirvikärpästä, mutta se ei edes yritä imeä ihmisestä verta. Tunnistuksessa kannattaa kiinnittää huomio siipiin: hirvikärpäsen siivet ovat ruumiin päällä suoraan taaksepäin, lintukärpäsen viistosti sivuille. Lintukärpänen ei myöskään pudota siipiään hirvikärpäsen tavoin.

Ilmoita asiavirheestä