Hirvien ja ihmistenkin riesana metsissä lymyävillä hirvikärpäsillä on hyvä jatkaa Suomen valloitustaan, sillä loisten isänniksi kelpaavat hirvien ohella myös porot.
Ensimmäiset havainnot poroissa lisääntyvistä hirvikärpäsistä tehtiin viime syksynä poronhoitoalueen etelärajoilla, muun muassa Utajärvellä.
"Jännityksellä odotellaan, levittäytyykö se porojen avulla yhä pohjoisemmaksi, vai tulevatko rajoittavat tekijät jo vastaan", Oulun yliopiston eläinmuseon yli-intendentti Juhani Itämies sanoo.
Itämies toivoo, että kesän lyhyys, riittämätön lämpösumma ja talven pituus muodostuisivat lajille leviämisesteeksi. Lapissa sen kotelot eivät ehkä ehdi kehittyä tarpeeksi hyvin.
Pahimmassa tapauksessa hirvikärpäsistä saattaa tulla poronhoidolle iso ongelma, kun otukset aloittaisivat uuden räkkäajan alkusyksystä.
"Melkoinen lisävaiva hirvikärpäset olisivat, koska ne voivat imeä verta maaliskuulle saakka. Sellainen stressi ei voi olla vaikuttamatta porojen kuntoon", Itämies arvioi.
Muutama vuosi sitten myös metsäpeurojen todettiin kelpaavan hirvikärpästen isäntälajiksi.
Kuoriutuminen kiihtymässä
Viime syksyn varmistettujen havaintojen mukaan hirvikärpäsen levinneisyyden pohjoisraja kulkee linjalla Kuivaniemi-Ranua-Pudasjärvi.
Tältä vuodelta havaintoja on vielä niukasti, koska esiintymisalueensa pohjoiskulmilla se on vasta aloittamassa kuoriutumistaan. Normaalisti sesonki alkaa syyskuun alussa.
Itämiehen mukaan vaikuttaa siltä, että kesän lämpimyys on ainakin paikoitellen jouduttanut lajin aikuistumista, sillä Muhoksella hirvikärpänen oli lentimillään jo pari viikkoa sitten. Mutta miten poikkeuksellinen kuivuus on vaikuttanut maassa oleviin koteloihin, on vielä epäselvää.
"On täysi arvoitus, paljonko hirvikärpäsiä tulee olemaan, sillä kuivuuden merkityksestä kuoriutumismenestykseen ei ole mitään tietoa."
Vaikka ihminen ei hirvikärpäsen lisääntymispaikaksi sovellukaan, voi metsissä liikkunut löytää siipensä pudottaneen ahneen verenimijän iholtaan, esimerkiksi hiuksista.
Vauhdilla levittäytynyt pohjoiseen
Hirvikärpänen sekoitetaan helposti samannäköiseen lintukärpäseen, joita on ollut liikkeellä heinäkuusta lähtien. Oulun yliopistolle esimerkiksi Lapista lähetetyt kaikki näytteet ovatkin olleet toistaiseksi ihmiselle harmittomia lintukärpäsiä.
Hirvikärpänen on levittäytynyt pohjoiseen reipasta tahtia. Vielä jokin aika sitten ötökän etenemisvauhdiksi arvioitiin 50 kilometriä vuodessa, mutta Itämiehen mielestä se saattaa olla jopa 150-200 kilometriä.
"Pääsyy sen menestykseen ovat olleet tiheät hirvikannat, Itämies pohtii.
Oulun yliopistossa lajin leviämistä seurataan mielenkiinnolla, ja näytteet etenkin Lapista ja Koillismaalta halutaan varmistettaviksi. Myös hirvenmetsästäjien ilmoitukset hirvistä tavatuista hirvikärpäsistä otetaan laitoksella myöhemmin syksyllä ilomielin vastaan.
"Jos nylkemisen yhteydessä hirven turkista ilmaantuu siivettömiä, ruskeita ja litteitä otuksia, ne eivät juuri muita voi olla kuin hirvikärpäsiä", Itämies opastaa.
Oulun yliopistossa on ryhdytty myös selvittämään kasvatuskokein, millaiset olosuhteet vaikuttavat hirvikärpästen kuoriutumismenestykseen. Loppuvuoden aikana niiden koteloita tullaan keräämään kasvatukseen isot määrät.
