Hirvikärpäsen mahdollinen levittäytyminen poronhoitoalueelle saattaa aiheuttaa vakavia häiriöitä paitsi poroille myös koko poroelinkeinolle.
Porotutkija Mauri Nieminen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kaamasen porotutkimusasemalta arvioi, että poroyksilöille haitat olisivat samankaltaisia kuin hirvillekin.
"Hirvikärpäset ärsyttävät ja heikentävät eläintä imemällä siitä verta ja puremalla nahkaan reikiä. Hirvennahkojen käyttö monilla paikoilla on tyrehtynyt käytännössä kokonaan, kun hirvikärpäset ovat purreet ne reikiä täyteen", hän kertoo.
Porontaljoille saattaa käydä samalla tavalla, mikä aiheuttaisi vahinkoa koko elinkeinolle, sillä porotaloudessa taljanmyynti on merkittävä tulonlähde.
Hirvikärpäsen tiedetään käyttävän isäntäeläimenä myös metsäpeuroja ja poroja. Tällä hetkellä pohjoisin poroloishavainto on tehty Rovaniemellä.
Hirvikärpäsen levinneisyysrajan on todettu edenneen pohjoiseen noin 50 kilometrin vuosivauhdilla. Viime havaintojen mukaan vauhti saattaa olla kaksin, jopa kolminkertainen.
Hirvikärpäsen leviämistä ja selviämistä muun muassa pohjoisissa oloissa selvitetään parhaillaan käynnissä olevalla tutkimuksella, johon osallistuu myös RKTL:n Kaamasen porotutkimusasema.
"Tutkimusta vetää professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta. Oulun lisäksi mukana ovat Joensuun, Jyväskylän ja Helsingin yliopistot, RKTL ja Metsäntutkimuslaitos sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira.
Kaamanen on yksi viidestä paikasta, mihin hirvikärpäsen koteloita on sijoitettu talven, kevään ja kesän ajaksi", Nieminen kertoo.
Kaamasen lisäksi hirvikärpäsen koteloiden selviytymistä seurataan Jyväskylän korkeudella, Oulussa, Kuusamossa ja Rovaniemellä. Kaamaseen on sijoitettu 198 koteloa.
"Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tutkitaan, miten hirvikärpänen selviytyy pohjoisessa. Tässä vaiheessa katsomme viikoittain, että koteloissa kaikki on kunnossa. Loppukesästä seuraamme päivittäin, kehittyykö toukista hirvikärpäsiä", Nieminen kertoo.
Tutkimuksesta selviää, miten pohjoisen pakkaset vaikuttavat hirvikärpäsen kotelovaiheeseen. Nieminen epäilee, ettei sillä ole suurtakaan merkitystä.
"Jos hirvikärpänen selviytyy talven yli Rovaniemellä, niin voi olettaa samoin käyvän myös Inarissa. Eivät olosuhteet Keski- ja Ylä-Lapissa kovin paljon poikkea toisistaan", hän sanoo.
Laajassa tutkimuksessa selvitetään myös, voidaanko porot rokottaa hirvikärpästä vastaan. Nieminen arvioi, että rokottaminen voisi olla mahdollista, kun porot joka tapauksessa säännöllisin välein kerätään aitaan.
"Hirven lääkitys sen sijaan on vaikeaa, kun kyseessä on täysin luonnonvarainen eläin. Poroja lääkitään jo nyt muita ulkoisia loisia kuten kurmua ja saulakkaa vastaan."
Poroja vaivaa jo alkukesästä räkkä, joten pahimmassa tapauksessa hirvikärpänen saattaa syksyisin aiheuttaa niille toisen stressikauden.
"Varmasti hirvikärpäset aiheuttaisivat syksyisin poroille häiriötä, minkä vakavuus riippuisi syksyn säistä. Ehkä ne häiritsisivät myös porojen kiimaa", Nieminen sanoo.