Hir­vi­kär­pä­nen uhkaa po­ron­hoi­toa

Hirvikärpänen uhkaa poronhoitoa Lapissa. Porotutkija Mauri Nieminen Inarista on huolissaan hirvikärpäsen leviämisestä poronhoitoalueelle. Tällä hetkellä kiusanhenki on tulossa Suomen valloituksessaan Haukiputaan korkeudella.

Suojaan hirvikärpäsiltä. Erämies Ilkka Jääskeläinen suojautuu hirvikärpäsiltä hyönteishupulla.
Suojaan hirvikärpäsiltä. Erämies Ilkka Jääskeläinen suojautuu hirvikärpäsiltä hyönteishupulla.

Hirvikärpänen uhkaa poronhoitoa Lapissa. Porotutkija Mauri Nieminen Inarista on huolissaan hirvikärpäsen leviämisestä poronhoitoalueelle. Tällä hetkellä kiusanhenki on tulossa Suomen valloituksessaan Haukiputaan korkeudella.

Hirvikärpäsen aiheuttamat vahingot porotaloudelle ovat mittavat, jos otus selviää pohjoisissa olosuhteissa.

"Porontaljat reikiintyvät, jos hirvikärpänen käyttäytyy poroissa kuten hirvissä. Taloudellisia tappioita voi vain arvailla", Nieminen toteaa. Lapin porotalous käsittää noin 200 000 poroa ja porojen omistajia on noin 5 200.

Tilastoitua tietoa paliskuntien vuosittaisesta vuotabisneksestä ei ole, mutta varovaisen arvion mukaan siinä liikkuu vuosittain kymmeniä tuhansia euroja.

Hirven ja metsäpeuran taljat ovat olleet reikäisiä hirvikärpäsen jäljiltä. Hirvikärpäsen kiusaamat eläimet tulevat alttiimmiksi pedoille, kun niiden huomiokyky keskittyy kiusanhenkiin.



Myös matkailu
kärsii


"Eläimet stressaantuvat hirvikärpäsestä. On mahdollista, että jotkut hirvikolarit ovat hirvikärpäsen aiheuttamia", hyönteistutkija Juhani Itämies Oulun eläinmuseosta arvelee. Nieminen huomauttaa, että myös poronhoito tulee vaikeutumaan mahdollisen uuden riesan myötä.

Hirvikärpänen uhkaa myös Lapin turismia, sillä kukapa haluaisi vaeltaa tunturissa vaatteet täynnä verenhimoisia mönkijöitä. Etelässä patikointimatkoilla hirvikärpäseen törmänneet kertovat kauhujuttuja, kuinka inha otus saattaa mönkiä tukanrajassa vielä viikkokausia metsäreissun jälkeen. Puhumattakaan puremien aiheuttamista tulehduksista ja allergiareaktioista.

Kiusanhenki suunnistaa kohti pohjoista noin 50 kilometrin vuosivauhtia. Varmoja pohjoisessa tehtyjä havaintoja on tähän mennessä tehty Yli-Kiimingistä, Pudasjärveltä ja Kainuusta.

"Oulun seudulla on varma havainto tehty Oulunsalossa. Haukiputaalta on tehty yksi tarkistamaton havainto", Itämies kertoo.

Hirvikärpänen sekoitetaan helposti pienempään lintukärpäseen. Olennaisin ero on, että hirvikärpänen pudottaa siipensä telakoiduttuaan kohteeseensa. Lisäksi se imee ihmisestä verta.

Hyönteismyrkyt eivät hirvikärpäseen tepsi, joten ainoa tapa suojautua siltä on hyönteishuppu. Poroja ei voi tällä hetkellä suojata hirvikärpästä vastaan.


Hirvikärpästä
vaikea nitistää


Eläkeläinen Viljo Paso törmäsi hirvikärpäseen mökkireissullaan Taivalkosken Tyräjärvellä.

"Se mönki määrätietoisesti kädelläni kohti hihansuuta. Painalluksesta se ei ollut moksiskaan. Lopulta sain sen hyppysiini ja tein ötökästä lopun puukollani."

"Osaan erottaa hirvikärpäsen lintukärpäsestä ja olen varma havainnostani", pitkän uran metsätaloudessa tehnyt Paso vakuuttaa. Otuksia parveili runsaasti suon reunassa porotokan ympärillä.

"Ensimmäistä kertaa näin sen juhannuksena. Syyskuun puolessa välissä niitä oli jo parvena."

Tyräjärvi sijaitsee 25 kilometriä Taivalkosken keskustasta kaakkoon. Pason havaintoa ei kuitenkaan voi pitää varmasti todistettuna, koska Paso ei lähettänyt ötökkää lisätutkimuksiin.

"Epäilyttävät havainnot on syytä lähettää Oulun yliopiston eläinmuseoon", Itämies opastaa.

Hän toivoo, että porojen omistajat lähettäisivät syksyn poroerotuskaudella kerääntyviä näytteitä esimerkiksi reikäisistä taljoista tutkimuksiin. Oulun yliopiston eläinmuseon osoite on PL 3000, 90014 Oulun yliopisto.

Ilmoita asiavirheestä