Hir­vi­kär­pä­nen löysi tiensä Kii­min­kiin asti

Hirvikärpäsestä, eteläisen Suomen riesasta, on tehty Suomen pohjoisin varma havainto.

Hirvikärpäsestä, eteläisen Suomen riesasta, on tehty Suomen pohjoisin varma havainto. Oulun yliopiston eläinmuseon yli-intendentti Juhani Itämies kertoo Kiimingistä viikko sitten löydetyn ötökän määrityksen olevan kiistaton, kärpänen kun on toimitettu eläinmuseolle. Aiemmat pohjoisuusennätykset olivat Limingasta ja Oulunsalosta.

Itämiehen mukaan tänä syksynä on tullut paljon ilmoituksia hirvikärpäsestä, mutta kaikki museoon asti saadut ovat osoittautuneet lintukärpäsiksi. Lintukärpäsiä on ollut liikkeellä tavallista runsaammin, mutta kyse voi olla siitäkin, että nämä otukset kiinnostavat nyt ihmisiä ja ilmoituksia saadaan siksi enemmän.

Itämies mainitsee kuitenkin luotettavan tuntuisen ilmoituksen tältä syksyltä Virpiniemen suunnalta, kun muuan perhe nyppi koiristaan ja itsestään neljä hirvikärpäseksi epäiltyä hyönteistä.

Hirvikärpäsen yleistymiseen riesaksi asti Oulun korkeudella ei välttämättä kulu kuin muutama vuosi. "Jos hirvikantaa pienennetään huomattavasti, se kuitenkin hidastaa kärpäsen leviämistä", Itämies pohtii. Hirvikärpänen on tehokas leviäjä; laji löydettiin ensimmäisen kerran Suomesta vasta vuonna 1960.

Itämies kehottaa hirvimiehiä, jotka kohtaavat hirvikärpäseksi epäiltäviä siivekkäitä, toimittamaan löytönsä eläinmuseolle. "Muuten ei uskota, vaikka se kärpänen hirvestä löytyisi."

Paras tuntomerkki on siipien asento. Hirvikärpäsen siivet sojottavat ruumiin päällä suoraan taaksepäin, lintukärpäsen viistosti sivuille. Lintukärpänen ei myöskään pudota siipiään, toisin kuin hirvikärpäsellä, joka tukasta kynsien väliin napattuna on pian ilman siipiä.

Ilmoita asiavirheestä