Oulangan tutkimusasemalla tutkitaan, voiko hirvikärpänen selviytyä pohjoisen oloissa. Tavoitteena on saada tietoa siitä, miten hirvikärpänen valitsee isäntänsä, miksi se on menestynyt Suomessa ja pystyykö se leviämään pohjoiseen, jossa poro olisi sille uusi isäntä.
"Ei näy vielä liikettä", sanoo tutkimuksen kenttämestari Markku Rontti viikoittaisella tarkastuskäynnillään koepaikalla. Metsän keskelle on sijoitettu maaliskuun lopussa kaksi sataa harsolla peitettyä purkkia. Jokaisessa purkissa on yksi hirvikärpäsen kotelo.
Rontti kertoo, että mahdollinen kuoriutuminen on heinä- elokuun vaihteessa. Kuoriutuneet kärpäset eivät pääse harson läpi karkaamaan. Lisäksi ne on suojattu muilta eläimiltä.
Hirvet kuljettavat
Koteloiden kasvattaminen purkeissa on nopein tapa saada selville, selviytyvätkö hirvikärpäset Lapin olosuhteista. Pohjoisen pitkä talvi ja lyhyt lämminkausi voivat vaikuttaa merkittävästi leviämiseen.
Tutkimus keskittyy hirvikärpäsen niihin elämänvaiheisiin, jolloin se on vielä isäntäeläimen ulkopuolella. Kotelona ja vastakuoriutuneena se on luultavasti herkkä ulkoisille vaikutuksille. Nämä vaiheet ovat tärkeitä selviytymisen kannalta.
"Hirvikärpäset kulkeutuvat pohjoiseen hirvien mukana, ei lentämällä. Leviämistä varmasti selittää se, että hirvikanta on jatkuvasti kasvanut", sanoo projektin johtaja professori Arja Kaitala Oulun yliopistosta. Hirvikärpänen on levinnyt pohjoiseen 50 kilometrin vuosivauhtia.
Esiintymisraja kulkee tällä hetkellä lähellä poronhoitoalueen etelärajaa. Kaitala kertoo, että levitessään pohjoiseen hirvikärpäsestä voi olla haittaa porotaloudelle.
"Turkissa voi olla yli kymmenen tuhatta hirvikärpästä samaan aikaan, jotka imevät verta. Rikkinäinen iho voi tulehtua."
Ihmisille ihottumaa
Hirvikärpäset hakeutuvat vahingossa myös ihmisiin, mutta ne eivät lisäänny ihmisessä. "Kun kärpänen tulee ihmiseen, se on hirveän vaikea saada pois. Joillekin se voi aiheuttaa hirvikärpäsihottumaa", sanoo Kaitala.
Kotelot on kerätty viime talvena vapaaehtoisten avustuksella ympäri Suomea. Kuusamon lisäksi tutkimuksen koepaikkakuntia ovat Utsjoki, Rovaniemi, Konnevesi ja Oulu.
Kun ensimmäiset hirvikärpäset kuoriutuvat, alkaa päivittäinen seuranta kaikilla koepaikoilla.
Kuoriutumisen jälkeen kärpäset viedään pikaisesti purkeissaan jääkaappiin ja kuljetetaan Ouluun kokeita varten.
Tutkimukseen osallistuu Oulun yliopiston lisäksi Joensuun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistot, sekä metsäntutkimuslaitos ja elintarviketurvallisuusvirasto.