Hirvikärpästen eteneminen kohti pohjoista on jatkunut tänäkin vuonna. Lajin levinneisyysalueen pohjoisin piste on nyt Rovaniemellä, josta lähetetty näyte varmistui ihmisellekin kiusalliseksi verenimijäksi hiljattain Oulun yliopistossa.
"Löytö istuu hyvin lajin leviämistahtiin, joka on ollut 50--100 kilometriä vuodessa. Ei mikään yllätys", yli-intendentti Juhani Itämies toteaa.
Entisen pohjoisrajan ulkopuolelta tehty havainto edustaa vain yhtä yksilöä, mutta se sopii hyvin hyönteisten leviämistapaan. "Uusia elinalueita ei vallatakaan heti suurten massojen avulla."
Oulun yliopisto on Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) Oulun alueyksikön kanssa tehostanut hirvikärpäsen esiintymisen tutkimusta pyytämällä yleisöltä ja hirvenmetsästäjiltä näytteitä hirvieläimissä loisivista otuksista.
Hirvikärpäselle kelpaaviksi isäntäeläimiksi varmistuivat viime syksynä myös porot, kun niitä löydettiin yhdestä sarvipäästä sekä Hyrynsalmella että Utajärvellä.
Nyt poroja tutkitaan tarkemmalla seulalla, jotta selviäsi, voiko etelästä rynnivä littana täikärpänen jatkaa Suomen valloitustaan myös koparakarjan avulla.
Poroerotukset ovat vasta alkamassa, eikä Eviran eläinlääkäri Sauli Laaksosen mukaan teurastuksissa ole hirvikärpäsiä ainakaan toistaiseksi tavattu.
Hän pitää mahdollisena, että muita loiskärpäsiä vastaan poroille annettavat rokotteet tepsivät myös hirvikärpäsiin. Rokotteilla porot pääsevät eroon muun muassa kurmuista ja nenäsaivartajista.
Rokotteen vaikutusta aletaan selvittää Eviran, Oulun yliopiston ja Joensuun yliopiston tutkimuksessa vuoden päästä. "Samalla testataan muita lääkkeitä, jotta hirvikärpäsen mahdollinen leviäminen porojen kautta saataisiin pysäytettyä", Laaksonen kertoo.
Kesän kuivuus ei ilmeisesti ole vaikuttanut haitallisesti otusten koteloiden kuoriutumiseen alkusyksyllä. Lajista tiedetään kuitenkin vasta vähän, joten sen tutkimusta ollaan tältäkin osin lisäämässä, muun muassa Oulun yliopistossa.
"Kasvatuskokein selvitetään eri tekijöiden vaikutuksia koteloiden kuoriutumismenestykseen. On mahdollista, että kesän lämpösumma on sellainen rajoittava tekijä, ettei laji onnistu lisääntymään kovin pohjoisessa", Juhani Itämies arvelee.