Hirvikanta on syysjahdin jälkeen jäämässä yhä vahvaksi. Ainakin Oulun riistanhoitopiirin eteläisissä kunnissa ja Koillismaalla on todennäköisesti lisättävä lupamääriä myös ensi syksynä. Hirvijahti päättyy kahden viikon kuluttua.
Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen kertoo, että jahti on sujunut erinomaisesti. Hirviä on löytynyt hyvin kaikkialla, mikä kertoo, että arviot kannasta ovat olleet oikeita.
"Kaatoprosentti nousee 90 prosentin paremmalle puolen", Kapiainen sanoi. Oulun riistanhoitopiirissä on luvat noin 15 000 hirven kaatamiseen. Kapiaisen arvion mukaan niistä on nurin 90 prosenttia.
Pedot syövät
hirviä itärajalla
Pohjois-Suomessa jahti jatkuu kuitenkin aivan loppuun saakka, sillä osa seurueista haluaa jatkaa harrastustaan joulukuulle muun muassa koirien kouluttamisen vuoksi.
Kainuun riistapäällikkö Jukka Keränen sanoo, että Kainuussakin hirvet on tältä syksyltä lähes kaadettu. Jahtikausi ei ole tuonut yllätyksiä, reilun 5 000 hirven kaatokiintiö täyttyy odotetusti.
Keräsen mukaan hirviä on ollut hyvin. Ainoastaan Kuhmon itäosissa kanta on harvempi muun muassa petojen vuoksi. Hän ei osaa vielä analysoida jahtikautta tarkemmin, sillä riistanhoitoyhdistysten toimittamia tietoja ei ole vielä käytettävissä.
"Se on selvää, että hirviä jää hyvin. Mitään radikaalia muutosta ei ole tulossa ensi syksyksi."
Lapissa hirvien kaatolupia on tänä vuonna ennätysmäärä. Luvilla voidaan ampua noin 13 000 hirveä.
Lapin riistapäällikkö Teuvo Eskola kertoo, että tietoja hirvisyksyn tuloksista odotellaan jo joulukuun puolivälissä.
Eskola ei halua ennakkoon veikkailla metsään jäävää hirvikantaa. "Millään alueella ei ole kuitenkaan ollut pulaa hirvistä", hän sanoo.
Lapissa harmitellaan edelleen sitä, että paisuneesta hirvikannasta ei saatu luotettavia tutkimustuloksia ajoissa. Suurin puute on lentolaskenta, johon ei löydy valtiolta rahoja.
"Rahaa ohjattava
tutkimukseen"
Eskolan mukaan lentolaskennalle ei ole rahaa, koska varat hupenevat vahinkojen korvaamiseen.
Hänen mielestään tämä on johtanut erikoiseen oravanpyörään. Järkevämpää olisi ohjata rahaa tutkimukseen, jonka avulla vahinkoja voitaisiin ehkäistä pitämällä verotus sopivana.
"Näin laajalta alueelta ei saada riittävää tietoa hirvikannasta, ellei lentolaskentaa tehdä määräajoin", Eskola muistuttaa.
Hänen mielestään lentolaskenta pitäisi tehdä joka toinen vuosi, jolloin tuntuma hirvikannasta olisi hyvä. "Vahinkoihin suhteutettuna lentolaskentaan tarvittaisiin varoja vain murto-osa."
Lapissa ajetaan vuosittain 130-160 hirvikolaria. Teuvo Eskolan mukaan hyväksyttävä määrä olisi 40-60.