Alueelliset riistaneuvostot ovat kuulleet sidosryhmiä hirvikannan hoidosta. Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät koko maassa 65 000–89 000 yksilön talvikantaan.
Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta on 79 000–103 000 hirveä.
Arvion mukaan korkeimmat hirvitiheydet löytyvät läntiseltä rannikkoseudulta, etelärannikolta ja maan keskiosissa. Matalimmat tiheydet ovat Pohjois-Karjalan ja Lapin alueilla. Hirvikannan koko on viime vuosina hieman kasvanut.
Viime syksyn aikana saatiin saaliiksi noin 49 600 hirveä, mikä vastaa pitkälti ennakkoon suunniteltua saalismäärää.
Hirvitavoitteiden asettamisessa otetaan huomioon sekä hirvien aiheuttamat vahingot että riistataloudelliset hyödyt.
Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet vaihtelevat. Ne ovat monin paikoin Keski- ja Etelä-Suomessa keskimäärin noin kolme hirveä tuhannella hehtaarilla ja Pohjois-Suomessa matalammat.
Korkeimmat tiheystavoitteet ovat Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Rannikko-Pohjanmaalla. Matalimmat tavoitetiheydet ovat Lapin pohjoisimmilla hirvitalousalueilla.
Urosten osuus kehittynyt toivotusti
Hirvikanta on tavoiteltua suurempi noin puolella hirvialueista. Näillä alueilla kantaa pyritään tulevan syksyn metsästyksellä pienentämään tavoitetasolle.
Asetettujen hirvitavoitteiden toteuttamisesta vastaavat Suomen riistakeskus ja riistanhoitoyhdistykset. Arviot hirvikannan koosta ja rakenteesta tuottaa Luonnonvarakeskus. Arvioiden pohjana käytetään metsästyksen yhteydessä kerättyä hirvihavaintoja.
Hirvikannan rakennetta on viime vuosina pyritty muuttamaan tasapainoisemmaksi. Tavoitteena on ollut aiempaa suurempi urosten osuus sekä hirvikannan korkeampi keski-ikä etenkin urosten osalta.
Hirvikannan urosten oosuus on viime vuosina useimmilla hirvitalousalueilla kehittynyt haluttuun suuntaan. Monin paikoin aikuisia naarashirviä on kuitenkin hirvikannassa edelleen tavoiteltua enemmän