Hirvenmetsästys alkaa suuressa osassa maata ensi lauantaina. Hirvenmetsästyksen lisäksi myös valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästyskausi alkaa. Hirvieläinten jahtiin osallistuu noin kolmasosa maamme metsästäjistä, kaikkiaan noin 100 000 metsästäjää.
Riistanhoitopiirit ovat myöntäneet syyskuun 25. päivänä alkavaan hirvijahtiin koko maahan kaatolupia 56 000, mikä on noin viidennes vähemmän kuin vuonna 2003. Valkohäntäpeuran ja varsinkin metsäkauriin pyyntilupia on tälle kaudelle myönnetty sen sijaan viime vuotta enemmän.
Hirvikanta pienenee edelleen
Metsästäjäin keskusjärjestön mukaan maamme hirvikanta pienenee edelleen. Tulevan syksyn pyyntiluvilla kaadettaneen noin 68 000 hirveä, sillä yhdellä aikuisen hirvenpyyntiluvalla saa metsästää yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Kahtena edellisenä syksynä hirviä kaadettiin kumpanakin 85 000.
Kahden edellisen hirvenmetsästyskauden ennätykselliset kaatomäärät näkyvät jo alentuneena hirvikantana sekä tulevan syksyn hirvilupien määrän vähenemisenä. Myös liikennevahinkojen määrä putosi viime vuonna yli 20 prosentilla
Hirvijahtien alkaessa viranomaiset muistuttavat autoilijoita hirvivaarasta ja ennakoivasta ajotavasta, sillä syksyisen iltahämärän hetkellä on hirvieläinkolarin riski suurimmillaan.
Miksi jahtia lykätään?<br>
Metsästysasetuksen mukaan hirvijahti voidaan aloittaa koko maassa syyskuun viimeisenä lauantaina, mutta osa etelän metsästysseurueista lykkää metsästyksen aloitusta vapaaehtoisesti. Yleisimmät aloitusajankohdat ovat esimerkiksi Uudellamaalla lokakuun kaksi ensimmäistä lauantaita eli 2. ja 9. lokakuuta.
Jahdin lykkäämiselle tuonnemmaksi löytyy useita syitä: Hirvien kiima-aika ja metsästyksen alkaminen osuvat osittain päällekkäin ja metsästäjät haluavat rauhoittaa myös kiima-ajan loppuosan. Monet metsästysseurueet lähtevät jahtiin vasta, kun säät kylmenevät ja muu luonnon virkistyskäyttö vähenee. Edelleen hirvien määrä lisääntyy niiden kerääntyessä vanhoille talvilaidunalueilleen.