Monet jahtiseurueet, etenkin eteläisessä Suomessa, siirtävät myös tänä vuonna hirvenmetsästyksen aloitusta lokakuulle ja myöhemmäksikin. Esimerkiksi Uudellamaalla jahtiin lähdetään yleensä vasta lokakuun puolivälissä. Luvanvaraisten hirvieläinten metsästyksen saa aloittaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli ensi viikonvaihteena. Jahti voi jatkua joulukuun puoliväliin.
- Jahdin aloittamista siirretään varsinkin silloin, kun lämmin sää asettaa sille rajoituksia; miten saa riistan jäähtymään, lehti puussa haittaa näkyvyyttä ja lämmin keli on rankka paksuturkkisille hirvikoirille, luettelee apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg Metsästäjäin keskusjärjestöstä.
- Hirvien kesälaidunalueilla kannattaa jahti aloittaa aikaisin. Syysviljakin on oraalla ja houkuttelee hirviä pelloille.Talvilaidunalueilla ei jahtiin ole vielä mitään kiirettä, toteaa Jari Pigg.
Tänä vuonna hirvenpyyntilupia myönnettiin noin 66 000, mikä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Hirvikantaa pyritään alentamaan erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Eri peuralajien metsästys pysyy lähellä edellisvuoden tasoa.
Kaatoja enemmän kuin lupia
Hirvisaalis nousee myönnetyllä lupamäärällä viimevuotista suuremmaksi eli 76 000-80 000 luvan tasolle. Hirviä kaatuu enemmän kuin lupia on, koska riistanhoitopiirit ovat antaneet hirvenmetsästyksestä suosituksia tai päättäneet rajoituksista, ns. aikuisehdoista. Niissä määritellään, kuinka monta lupaa saa käyttää aikuisen hirven metsästämiseksi ja monellako luvalla ammutaan vasoja. Yhdellä hirvenkaatoluvalla kun saa ampua kaksi vasaa.
Viime vuosina suosituksena on usein ollut, että puolet kaatoluvista käytetään vasoihin ja puolet aikuisiin hirviin. Vastaavasti aikuisten luvista puolet on voitu suositella käytettäväksi hirvisonneihin ja toinen puoli hirvilehmiin. Kuitenkin naarashirvi tai -peura, jota vasa seuraa, on rauhoitettu.
Peurankaatolupien kohdalla tilanne on samanlainen. Jos esimerkiksi halutaan pienentää peurakantaa, niin suositellaan ammuttavaksi naaraita. Toisaalta, jos halutaan lisätä suurisarvisten pukkien määrää, ei pidä ampua liikaa nuoria peurapukkeja. Riistanhoitopiiri voi edelleen suosittaa, että puolet tai sitä enemmän peurankaatoluvista käytetään vasanmetsästykseen. Peurankaatoluvalla saa silloin ampua kaksi vasaa.
Eniten kaatolupia pohjoiseen
Kokonaisuudessaan hirvenpyyntilupia myönnettiin yhdeksässä riistanhoitopiirissä edellisvuotta enemmän ja kuudessa vähemmän. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirissä lupien määrä vähentyi selvemmin edelliskaudesta.
Oulun riistanhoitopiiri lisäsi lupien määrää kolmanneksella, yli 15 000 pyyntilupaan. Kainuussa lupamäärät nousivat neljänneksellä. Lapin riistanhoitopiirissä myönnettyjen lupien määrä pysyi viime jahtikauden ennätyksellisellä tasolla. Edellisvuoden tavoin Oulu ja Lappi ovat pyyntilupien määrässä omassa luokassaan, sillä muissa riistanhoitopiireissä on hirvenpyyntilupia lukumääräisesti myönnetty selvästi näitä kahta piiriä vähemmän.
Valkohäntäpeurojen metsästykseen myönnettiin kaikkiaan 22 000 lupaa. Varsinais-Suomi sai eniten eli noin 6 000 lupaa. Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla ja Satakunnassa luvat pysyivät lähellä viime vuoden lukemia, 4 000:n molemmin puolin.