Autoilijan riski törmätä hirveen tai peuraan on suurimmillaan syksyllä.
Vuonna 2018 Suomen teillä sattui yli 12 000 riistaonnettomuutta. Eniten niitä kirjattiin marraskuussa, yli kaksituhatta kappaletta. Kolarimäärät ovat pitkälti suhteessa eläinkannan kokoon.
Hirvikolareiden piikki osui puolestaan syyskuulle. Suurin osa törmäyksistä, lähes kaksi kolmasosaa, sattuu hämärässä tai pimeässä. Usein hirvikolari saa aikaan pahaa jälkeä.
– Hirvikolarissa olleita autoja ei useimmiten tuoda edes korjattavaksi, vaan ne viedään suoraan "autojen saattohoitoon". Kuitenkin Etelä-Suomessa auton tielle sattuu tavallisesti jokin hirveä pienempi. Peurakolarit ovat täällä yleisiä, mikä näkyy meilläkin, kertoo työnjohtaja Marko Tuokko Autoklinikan tiedotteessa.
Hirvieläinten liikkuminen vilkastuu syksyn edetessä. Ensi sunnuntaina osassa maata alkava hirvestyskausi vaikuttaa liikehdintään.
Aktiivisimmillaan hirvet ovat auringonlaskun tienoilla. Tuokon mukaan autoilija voi vaikuttaa onnettomuusriskiin, vaikka eläimen kohtaaminen itsessään onkin sattumasta kiinni.
– Eläimillä on tapana ylittää tie samasta kohdasta. Vaaramerkit on laitettu juuri niille alueille asiasta varoittamaan, joten ne kannattaa ottaa todesta. Pienikin nopeuden alentaminen antaa lisää reagointiaikaa ja lyhentää jarrutusmatkaa, mikä voi olla ratkaisevan tärkeää.
Muista puhdistaa tuulilasi
Hirvikolarin syntyyn myötävaikuttaa usein jokin häiriötekijä, joka hankaloittaa tielle tulevan eläimen ajoissa huomaamista.
– Esimerkiksi likainen tuulilasi vaikeuttaa näkemistä yllättävän paljon etenkin syksyllä ja keväällä, kun aurinko paistaa iltaisin matalalta. Myös tuulilasin sisäpinnalle muodostuu helposti näkyvyyttä haittaava, harmahtava kalvo. Liikenteessä näkee vähän väliä autoja, joissa lasit ovat niin törkyisessä kunnossa, ettei kuljettaja näe kunnolla eteensä. Myös toimivat tuulilasinpyyhkijät ovat halpa sijoitus turvallisuuteen, Tuokko toteaa.
Autoilijoiden harmina ovat törmäykset myös pienempien eläinten kanssa. Niistä ei useimmiten seuraa henkilövahinkoja, mutta osuma saattaa aiheuttaa tuntuvaa aineellista haittaa.
Jos sadan kilometrin tuntivauhdissa törmää esimerkiksi jänikseen, se voi pahimmillaan aiheuttaa suuria vaurioita muun muassa auton jäähdytykseen.
– Moni ei tule ajatelleeksi, että vaatimattoman tuntuinen kolahdus voi rikkoa auton täysin ajokelvottomaksi. Vaikka autolla voisikin törmäyksen jälkeen ajaa, on aina vähintäänkin etsittävä puskureiden välistä mahdollisia vuotoja ja tarkistettava paisuntanestesäiliöstä, että nestetasot ovat kohdallaan. Joka tapauksessa auto kannattaa tarkistuttaa ammattilaisella mahdollisimman pian, Tuokko ohjeistaa.