Viime vuoden vahinkoluvut osoittavat, että voimakkaampi metsästys on alentanut talvehtivaa hirvikantaa. Silti vahinkomenot ovat yli kymmenkertaistuneet vuosikymmenen aikana.
Metsäkeskus pelkää, että joillekin alueille -- esimerkiksi Oulaisiin -- on jäänyt edelleen liian runsas kanta.
"Ensi syksynä tulisi hirviä kaataa enemmän kuin viime syksynä. Nykyisen hirvitiheyden jatkumista eivät kestä metsät eivätkä metsänomistajat", Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Niilo Pisilä uskoo.
Ylivieskassa Kantokylä on ongelma-alue. Ylivieskan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan Olavi Vapolan mukaan Kantokylälle tulee hirviä, vaikka sieltä ammuttaisiin kaikki kerralla pois. "Se on niiden puhdas talvehtimisalue."
Metsästäjäin keskusjärjestön mukaan viime syksyn hirvisaalis oli 62 500 eli tavoitteen mukainen.
Hirvenkaatolupia myönnettiin kaikkiaan noin 53 300 kappaletta. Yhdellä luvalla sai ampua joko yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
Pyyntilupien käyttöaste pysyi edellisvuotisella tasolla noin 90 prosentissa. Jokaisesta kaadetusta hirvieläimestä pitää valtiolle suorittaa pyyntilupamaksu, joka on maksimissaan 135 euroa.
Historian suurin saalis ammuttiin vuonna 2002, jolloin yli 84 500 hirveä menetti henkensä.
Oulun riistanhoitopiirissä lupia myönnettiin muuta maata enemmän, lähes 10 900 lupaa. Saalis oli 12 200 hirveä. Myös Lapissa ja Kainuussa jahti onnistui hyvin.
Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä, on suoritettava riistanhoitomaksu. Valtio nostaa maksua neljä euroa 28 euroon ensi syksynä. Valtio perii riistanhoitomaksulla metsästäjiltä kaikkiaan vajaat 8,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Suomessa on reilut 300 000 metsästäjää -- eniten Pohjois-Suomessa.