Seututie 833 vie Ylikiimingistä Ouluun. Sileän ja hyväkuntoisen asfalttitien molemmin puolin kasvaa sankkaa kuusimetsää, asutus on harvassa.
Sitten tulee vastaan hirvivaaramerkki.
– Tässä on kahden kilometrin pätkä hirvivaara-aluetta, eikä turhaan. Hirvi tai useampia hirviä ylittää tien tässä varsin usein: liikennettä on onneksi vähemmän kuin pääteillä, joten onnettomuuksia sattuu harvemmin, vanhempi konstaapeli Erkki Keränen sanoo.
Kahdenkymmenen vuoden poliisikokemuksensa ajasta Keränen on viisitoista viime vuotta ollut vapaa-ajallaan Oulun riistanhoitoyhdistyksen kautta niin sanottu SRVA eli suurriistan virka-apu, jolle soitetaan, kun hirvionnettomuus tapahtuu.
Todennäköisimmin hirvi tulee tielle peitteisessä paikassa: tiheä kuusi-lehtipuumetsä ja tuuhea aluskasvillisuus tien reunaan saakka molemmin puolin tietä. Aukealla hirvi ei ylitä tietä.
– Riista-aitojen päät ovat tietysti pahoja paikkoja. Ja jos hirvi on päättänyt mennä tien yli, se yleensä menee – tuli vastaan sitten auto tai panssarivaunu.
Erkki Keränen lisää listaan kaksi muuta tuttua paikka, joihin on tullut hälytys usein.
– Tie 837 eli Utajärven ja Puolangan väli ja tie 834 eli Muhos–Ylikiiminki. Näillä teillä hirviä liikkuu myös todella paljon. Itä–länsi-suuntainen hirvien vuotuinen vaellus menee näiden teiden yli.
– Nelostien varressa Tupoksen peltoaukeiden jälkeen tuleva metsikkö on myös onnettomuusherkkä paikka.