Kivääriampuja Juha Hirvi ei ole ennätysten perään. Kotkalainen konkari voisi kirjauttaa nimensä kesäolympialaisten historiaan ensimmäisenä suomalaisena, joka saa kilpailusuorituksen kuudensissa olympialaisissaan.
Hirvi, 48, antaa kuitenkin kunnian kouluratsastaja Kyra Kyrklundille, joka ehtii aloittaa Pekingissä ennen Hirveä.
Hirvi jättää ilmakiväärin ampumatta ensi kertaa olympialaisten ohjelmassaan, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus kisata kiväärin avauslajissakin. Syy on selvä: Hirvi ei koe olevansa ilmakiväärissä sellaisessa vireessä, että kannattaa asettua ampujien rivistöön kauden päätapahtumassa.
"Kokeilin ilmakivääriä talvella, eikä se noussut sellaiselle tasolle, joka minua tyydyttää", Hirvi jutteli alkuviikolla olympia-ampujien tiedotustilaisuudessa Hollolassa.
Vuodesta 1988 olympialaisissa kisannutta Hirveä eivät lohdutussijat lämmitä.
"En lähde sinne pelastamaan nahkaani kohtuusuorituksella, vaan jos pienoiskivääriradalla on paha keli, niin voin ottaa riskejäkin", Hirvi ennakoi.
Hän kilpailee Pekingin upealla ampuma-areenalla pienoiskiväärin 3x40 laukauksen täysottelussa ja saman aselajin makuukilpailussa, jossa miehet ampuvat 60 laukausta.
"Keväällä esikisoissa radalla oli kovaakin tuulta. Nyt olympialaisissa on vähän vähemmän porukkaa, joten ampujat saadaan sijoitettua radalla keskemmälle. Olojen pitäisi olla suhteellisen tasapuoliset", Hirvi ennakoi.
Hirven mukaan kivääriammunnan taso on noussut kaiken aikaa. Se näkyy etenkin tuloksessa, joka vaaditaan kahdeksan parhaan finaaliin yltämiseen.
"Kärjen tulokset ovat pysyneet suhteellisen samana, mutta finaalipaikan ja esimerkiksi 16. sijan ero voi olla hyvin pieni", Hirvi kuvaa.
Kunto kohoaa suunnitellusti
Vuoden 2000 olympialaisissa hopeaa voittanut Hirvi miettii lähtevänsä Pekingiin haastajan asemasta. Hän hankki Suomelle maapaikan pienoiskivääriin jo vuonna 2005 voittamalla maailmancupin kilpailun Yhdysvaltain Fort Benningissä, mutta sen jälkeen kärkisijoituksia ei ole tullut. Se ei Hirveä huoleta.
"Harjoitukset ovat osoittaneet, että voin pärjätäkin. Kaikki on tuntunut menevän parempaan suuntaan."
Parannettavaa on siinä, että Hirvi saisi täysottelun kaikki asennot onnistumaan samassa kilpailussa. Toistaiseksi niin ei ole tänä vuonna käynyt, vaan joko makuu-, pysty- tai polviasento on pettänyt.
Kokenut ampuja osaa kuitenkin rakentaa kuntonsa ja kalustonsa parhaimmilleen olympialaisiin. Se vaatii paitsi lukemattomia tunteja harjoitusradoilla, myös aseen ja patruunoiden tinkimätöntä testaamista.
"Viime vuonna oli selvästi varusteongelmia. Nyt aseessa on uusi piippu, ja kävimme Lapuan tehtailla Saksassa testaamassa toukokuussa. Löysimme siellä kaikille parhaat patruunat, jotka sopivat yhteen piipun kanssa", Hirvi kuvaa.
Häkkisestä hyvä manttelinperijä
Hirven käyttämä me-muoto viittaa olympialaisiin lähtevään Henri Häkkiseen, joka kisaa pienoiskiväärilajien lisäksi ilmakiväärissä. Ilma-aseiden EM-hopeaa 2007 ampuneen Häkkisen pääsy Pekingiin lämmittää Hirveä, sillä hän on odottanut tasaväkisten kotimaisten kilpakumppanien ilmaantumista jo vuosia.
"Niin kauan olen ajatellut kekkuloida, että muut menevät ohi. Nyt ne alkavat mennä", Hirvi sanoo.
Hän tietää olleensa nuoremmilleen esimerkkinä huippuampujan roolin suhteen.
"Henkka" (Häkkinen) ja nuoret naiset (olympialaisiin lähtevät Hanna Etula ja Marjo Yli-Kiikka) ovat kiväärilajeissa jo absoluuttisesti maailman huipulla. He ovat nähneet, millaista harjoittelua homma vaatii ja huomanneet myös sen, että joskus voi huilatakin", itseään peruslaiskaksi kuvaava Hirvi sanoo.
Se on Hirvelle jo selvää, että urheilijana hän ei jatka enää Lontoon 2012 olympialaisiin.
"Makuukilpailuissa pitää ampua vielä pari vuotta, jotta saan pidettyä 30-vuotistaiteilijajuhlan", valmennuspuolelle ampujauran jälkeen tähyävä Hirvi naurahtaa.