Hirvet liikkuvat kaikkein eniten nousevan kuun ja täydenkuun välissä. Tutkija Kaarlo Nygrén Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Ilomantsin riistantutkimusasemalta kertoo havainneensa hirven tekevän nousevan kuun aikana talvella kaikkein pisimmän päiväjäljen.
"Nousevan kuun ensimmäisen neljänneksen viikon loppupuolella se alkaa näkymään oikein kunnolla. Tietyssä mielessä se on suoraan verrannollinen siihen, millainen riski kehittyy liikenteessä", Nygrén toteaa.
Kymmeniä vuosia hirviä tutkineen Nygrénin mielestä kysymys on pelkästään auringon vaikutuksesta maan magneettikenttään. Se voisi olla myös se selittävä tekijä, jonka vuoksi ei ole merkitystä näkyykö kuu vai ei.
"Voi olla, että myös ihmiseen vaikuttaa se nousevan kuun tienoo vastaavalla tavalla kuin hirveen, eli ne eivät ole oikein tolkussaan."
Sille, miksi hirvet lähtevät liikkeelle hämärässä, selittyy sillä, että hämärä sopii hirvelle monellakin tavalla. Sen vuoksi hirvikolarin vaara on suurin tuntia ennen ja jälkeen auringonnousun tai --laskun.
Keskipäivä on hirvelle liian kuuma liikkua. Nygrénin mukaan hirvi ei siedä lämmintä, mutta kylmää paljon paremmin.
Myös kannan sisällä olevat opitut tavat vaikuttavat. Päiväjäljen venyminen vaikuttaa siihen, että hirvet voivat olla poikkeukselliseenkin aikaan liikkeellä ja ilmestyä poikkeuksellisiin paikkoihin.
"Hirvet käyttävät hämärässä vakioreittejä sen vuoksi, että ne käyttävät paljon hajuaistiansa. Väylällä ne seuraavat aina edellisten kulkijoiden merkkejä."
Lue lisää huomisesta Kalevasta.
