Voimistuva hirvikanta tuotti viime syksynä yllättäviä ongelmia liikenteelle. Paitsi että hirvikolarit lisääntyivät, kolaripaikkoja ei enää voitu ennustaa.
Oulun tiepiirissä hirvieläinvaroituksia käsittelevä Tarja Jääskeläinen tuskailee, että syksyllä hirvikolareita tuntui sattuvan missä tahansa. "Ne eivät kulje samoja reittejä, ja hirvikanta vain kasvaa", Jääskeläinen sanoo.
Kolareista vain 11-13 prosenttia sattuu enää varoitusalueella Oulun tiepiirissä. Myös koko maassa suhde on heikohko: alle 30 prosenttia.
Tiehallinto pyrkiikin ensi kesänä vaihtamaan varoituskyltit oikeille paikoilleen. Apua on pyydetty metsästäjiltä.
Riistanhoitopiiri kerää metsästyseuroilta tietoja hirvien kulkupaikoista. Metsästäjät tekevät ehdotuksia tieosuuksista, joilla kylttejä tulee siirtää, lisätä tai poistaa.
Tiehallinto vertaa metsästäjien tietoja rekisteriinsä hirvikolaripaikoista. Tietoa piisaa, sillä viime vuonna hirvikolarit lisääntyivät edelleen.
Tutkija ymmärtää
varoitusongelman
Toki osa vanhoistakin hirvireiteistä on tallella. Pellon Korpikoskella sattui hirvikolari sekä viime viikon tiistaina että keskiviikkona täsmälleen samassa kohdassa.
Norjassa jotkut hirvireitit ovat pysyneet ennallaan vuosisatoja. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkija Vesa Ruusila kertoo, että Norjassa on löydetty muinaisia kalliomaalauksia vastakkain olevista hirvistä täsmälleen samoista kohdista, joista hirvet yhä kulkevat.
"Tutkijat asensivat asensivat hirville pantoja 90-luvulla ja huomasivat niiden käyttävän yhä vuosisataisia kulkureittejä", Ruusila kertoo.
Vuonojen ja vuorien maassa maaperän muodotkin tosin määräävät luontaiset kulkutiet, joten tilanne on hieman toinen kuin esimerkiksi aavalla Pohjanmaalla.
Suomessakin tiedetään, että yksilöt käyttävät samoja reittejä. Tutkijat ovat seuranneet esimerkiksi satelliittipannalla varustettua hirveä, joka suosii samoja reittejä nelostien yli.
Vesa Ruusila ymmärtää hirvivaroitusten sijoitusongelmat. "Kun kyltissä ilmoitetaan pitkä, monen kilometrin tieosuus, eivät hirvetkään sillä voi käyttää aina täysin vakiintunutta reittiä", hän sanoo.
Lisäksi hirvikannan kasvaessa nuoret yksilöt joutuvat etsimään omia elinalueitaan. Tällöin syntyy väkisin myös uusia tienylityspaikkoja. "Tietenkin hirvet voivat myös muuttaa reittejään: ne löytävät uusia ruokapaikkoja", Ruusila sanoo.
Hänen mukaansa hirvivaroituksiin kannattaa sijoittaa, sillä ne markat tulevat takaisin. Esimerkiksi Hämeessä on jo kokeiltu hirvitunnistimia: kun hirvi lähestyy tietä, sen varrelle pystytetyt varoitusvalot syttyvät.
Kanta harveni
syksyn jahdissa
Suomessa ammuttiin viime syksynä ennätykselliset 85 000 hirveä. Aiemmin hirviä oli ammuttu enimmilläänkin 20 000 yksilöä vähemmän.
Syksyn hirvisaalis koostui 45 000 aikuisesta hirvestä ja 40 000 vasasta. Eniten vasoja ammuttiin suhteellisesti Pohjois-Hämeessä ja vähiten Lapissa.
Hirviä ammuttiin viime vuotta enemmän kaikissa riistanhoitopiireissä Uuttamaata lukuun ottamatta. Eniten hirviä, 12 000 yksilöä, ammuttiin laajassa Oulun riistanhoitopiirissä.
Hirviluvista tuli käytettyä yhtä suuri osa kuin viime vuonnakin.