Hirven vasa kaa­det­tiin ilman met­säs­tyk­sen­joh­ta­jan lupaa, oikeus tuo­mit­si sak­koi­hin

Kainuun käräjäoikeuden tuomio metsästysrikkomuksesta jäi voimaan, kun Rovaniemen hovioikeus ei myöntänyt asialle jatkokäsittelylupaa.

Mies metsästi vasaa ilmoittamatta siitä metsästyksen johtajalle. Arkistokuva.
Mies metsästi vasaa ilmoittamatta siitä metsästyksen johtajalle. Arkistokuva.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Kainuun käräjäoikeus on tuominnut vuonna 1961 syntyneelle miehelle 25 päiväsakkoa eli 200 euron maksettavaa metsästysrikkomuksesta.

Mies oli kaatanut hirven vasan ilman metsästyksenjohtajan lupaa Kainuussa marraskuussa 2016. Alueella oli voimassa yhteislupa vasalle. Mies oli kuulunut metsästysseuraan, joka oli mukana yhteisluvassa. Sakon lisäksi mies määrättiin maksamaan vasan lihojen arvo metsästysseuralle. Summan suuruus oli 300 euroa.

Mies oli hakenut asialle jatkokäsittelylupaa Rovaniemen hovioikeudesta. Lupaa ei myönnetty, ja Kainuun käräjäoikeuden tuomio jäi voimaan.

Tapahtumat saivat alkunsa lauantaina marraskuussa 2016, kun noin kymmenen metsästäjää oli kokoontunut metsästysseuran majalle vasan metsästystä varten. Paikalla oli myös mies, jonka metsästysseuran metsästyksen johtaja oli nimennyt varajohtajaksi. Metsästyksen johtaja ei ollut itse päässyt paikalle.

Vasa ei kaatunut lauantain aikana, ja varajohtaja sanoi päivän päätteeksi, että pyyntiä jatkettaisiin sunnuntaina kello 8 metsästysmajalle tulleiden kesken. Paikalle saapui vain kaadosta tuomittu mies sekä yksi muu henkilö. He olivat metsästäneet vasaa sunnuntain, mutta he eivät saaneet sitä kaadettua.

Vuonna 1961 syntynyt mies jatkoi metsästystä yksin seuraavana maanantaina ja tiistaina. Hän oli käynyt metsästysmajalla aina aamulla kello 8. Hän ei kuitenkaan ilmoittanut metsästyksen johtajalle siitä, että hän oli lähdössä metsästämään vasaa. 

Vasa kaatui tiistaina. Mies otti lihat itselleen ja ilmoitti kaadosta metsästyksen johtajalle. Metsästyslain mukaan hirvieläimen metsästystä ei saa järjestää ilman metsästyksen johtajan lupaa.

Vasan ampunut mies kiisti syyllistyneensä rikokseen. Hän totesi, että kyseessä oli hänelle ensimmäinen yhteislupametsästys eikä sääntöjä ollut käyty läpi lauantaiaamuna.

Mies oli ollut metsästysseuran jäsen vuodesta 2005 saakka. Käräjäoikeus totesi, että metsästykseen kuuluu korostunut huolellisuusvelvoite. Oikeuden mukaan kokenut metsästäjä ei voinut olla siinä käsityksessä, että metsälle voisi aina lähteä aamulla kello 8 metsästysmajalta ilmoittamatta siitä metsästyksen johtajalle.

Käräjäoikeuden mukaan metsästyksen johtajalle ilmoittaminen on tärkeää siksi, että alueella ei ole yhtä aikaa useita metsästäjiä toisistaan tietämättä. Silloin voisi kaatua useampi vasa, ja kaatolupien määrä voisi ylittyä. Toisaalta kyse on myös vastoin turvallisuusnäkökohtia.

Ilmoita asiavirheestä